Riihimäen taidemuseo

Tatjana ja Pentti Wähäjärven lahjoituskokoelmaan kuuluu runsaat 2 100 teosta. Näistä on maalauksia yli puolet. Lisäksi veistoksia, grafiikkaa, piirustuksia ja akvarelleja ja antiikkiesineistöä noin.[2] Helsinkiläinen valokuvaaja Seppo Hilpo lahjoitti puolisonsa Mirkan kanssa museolle vuonna 2001 yli 100 teosta joista valtaosa on grafiikkaa mutta myös mukana on myös yksittäisiä maalauksia.[3] Lisäksi museo on saanut lahjoituksena muun muassa taidemaalari Inari Krohnilta kuusikymmentä grafiikan vedosta.[4]

Taidekokoelman runko muodostuu suomalaisesta taiteesta, ja erityisesti painottuvat vuodet 1900–1970. Mukana on huomattava määrä Marraskuu- ja Septem-ryhmiin kuuluneiden taiteilijoiden teoksia. Kokoelman keskeisimpiä nimiä ovat Helene Schjerfbeck, Ellen Thesleff, Tyko Sallinen, Jalmari Ruokokoski, Eero Nelimarkka, Marcus Collin, Wäinö Aaltonen,[2] Kaapo Wirtanen ja Unto Koistinen.

Suomalaisen taiteen lisäksi Riihimäen taidemuseon kokoelmiin kuuluu ulkomaista maalaustaidetta 1700–1800-luvuilta sekä grafiikkaa lähinnä vuosilta 1950–1970. Eurooppalaista maalaustaidetta kokoelmassa edustavat muun muassa Carl Fredrik von Breda, Per Krafft vanhempi ja Per Krafft nuorempi, Elias Martin sekä Rahel Ruysch. Grafiikkaa on muun muassa seuraavilta taiteilijoilta: Georges Brague, Marc Chagall, Salvador Dali, Fernand Léger, Henri Matisse, Joan Miró, Pablo Picasso, Serge Poliakoff, Auguste Renoir, Gino Severini, Antoni Tápies, Jacques Villon, Zao Wou-Ki ja Anders Zorn.

Riihimäen taidemuseon Antiikkiesineistön pääosan muodostavat posliini- ja keramiikkaesineet. Kiinalaista keramiikka- ja pronssiesineistöä on Han-, Tang- ja Ming-dynastioiden ajalta. Kokoelmiin kuuluu myös venäläistä ja eurooppalaista posliinia. Eurooppalaisten posliinitehtaiden tuotantoa on useilta valmistajilta, muun muassa Rörstrandilta, Meisseniltä ja Sèvres'ltä. Pentti Wähäjärven lahjoitukseen kuuluu lisäksi muun muassa tina- ja kupariesineitä, Arabian taiteilijoiden uniikkitöitä, ikoneja ja huonekaluja.

Riihimäen taidemuseo sai sille suunnitellut tilat valtion virastotalosta helmikuussa 1995. Rakennuksen, joka edustaa 1950-luvun rationalismia, on suunnitellut Arkkitehtitoimisto Marjatta ja Martti Jaatinen, ja se valmistui 1960-luvun alussa. Suunnittelu- ja muutostyöt Riihimäen Taidemuseon tarpeita varten käynnistyivät keväällä 1994 rakennuksen suunnitelleiden arkkitehtien johdolla. Suunnitteluun osallistuivat myös Marjatta ja Martti Jaatisen poika, arkkitehti Mikko Jaatinen ja hänen puolisonsa arkkitehti Katri Jaatinen.[1]

Sivistyslautakunta esitti museon lakkauttamista, mutta kaupunginhallitus ei ottanut sitä käsittelyyn. Lakkautusyritys sai paljon julkisuutta. Esitys oli lähtöisin perussuomalaisten Jari Heikkiseltä, ja lautakunta päätyi hänen esityksensä kannalle.[5][6]

• Suomen lasimuseo

• Harkas, Marke: Riihimäen taidemuseo täyttää 25 vuotta Riihimäen kaupunki. 25.3.2020. Arkistoitu 15.11.2020. Viitattu 15.11.2020.
• Riihimäen taidemuseo Visit Häme. Viitattu 15.11.2020.