Riihimäen rautatieasema

Riihimäki
Perustiedot
Lyhenne	Ri
Rataosa	Helsinki–Riihimäki; Riihimäki–Tampere; Riihimäki–Lahti
Ratakilometri	71+410[1]
Sijainti	60°44′07″N, 024°46′52″E
Osoite	Asemanaukio, 11130 Riihimäki
Etäisyydet	Helsinki 71,4 km; Hyvinkää 12,6 km ; Ryttylä 9,5 km ; Tampere 115,9 km; Hikiä 8 km; Lahti 58,7 km; Kouvola 120,1 km
Avattu	1862
Liikenne
Käyttäjiä	lähiliikenne: 5 018/arkivrk (2014) [2]; yhteensä: 878 700 (v. 2019) [3]
Liikennöitsijä(t)	VR-Yhtymä
Kaukoliikenne	Helsinki-Tampere, Helsinki-Pori, Helsinki-Jyväskylä-Pieksämäki, Helsinki-Kolari, Helsinki-Rovaniemi/Kemijärvi
Lähijunat	T D R G
Vaihtoyhteydet	Riihimäen paikallisliikenteen bussit sekä matkakeskukselta lähtevät kaukoliikenteen linja-autovuorot
Matkustajalaituri(t)
Korkeus	26,5 cm [4]
Lyhin ja pisin pituus	392 m [4]
Pinnoite	Asfaltti
Laiturinäytöt	9 kpl [4], 2 kpl raiteille 1, 4 ja 5;; 1 kpl raiteille 7, 8 ja 11
Asemarakennus
Lipunmyynti	R-kioski, automaatti
Hissejä	2
Ratapiha
Raiteisto	6 laituriraidetta (raiteet 1, 4, 5, 7, 8 ja 11); 5 ohittavaa raidetta
Aiheesta muualla
	Wikimedia Commons
	; Aseman laiturialuetta.
	Merkkien selitykset
	Merkkien selitykset

Riihimäen rautatieasema (lyh. Ri) on Suomen rataverkon liikennepaikka Riihimäen kaupungissa.

Historia

Riihimäen rautatieasema on yksi vuonna 1862 avautuneen Helsinki–Hämeenlinna-radan alkuperäisistä liikennepaikoista. Alun perin asemarakennus suunniteltiin rakennettavan tiilestä, koska se oli Turengin ja Hämeenlinnan kanssa ehdolla Pietarin radan risteysasemaksi. Risteysaseman sijainnin jäätyä kuitenkin epävarmaksi asema suunniteltiin lopulta puusta. Radanrakennuksen taloudellisista vaikeuksista johtuen asema jäi rakentamatta, vaikka perustukset olivatkin jo valmiina. Rautatien avautuessa Riihimäellä oli tavaramakasiini, vesitorni, puuvaja sekä laiturikatos.[5]

Pietarin rata päätettiin lopulta vuonna 1867 rakentaa Riihimäen kautta sopivan maaston sekä sotilaallisten syiden takia. Ensimmäinen varsinainen asemarakennus Riihimäelle tuli seuraavana vuonna, kun Hyvinkäältä siirrettiin työpäällikön asuinrakennus, jota laajennettiin kaksikerroksisella lisäsiivellä. Myöhemmin rakennusta laajennettiin useaan otteeseen tilan kasvattamiseksi ja uusien toimintojen lisäämiseksi.[5] Vuonna 1869 valmistuivat Riihimäen kaksi puoliympyränkaaren muotoista veturitallia. Tallipaikkoja niissä on 24.[6]

Nykyinen asemarakennus oli alkuperäisissä suunnitelmissa tarkoitus sijoittaa keskelle ratapihaa, mutta siitä luovuttiin kalliin hinnan vuoksi. Lopulta Thure Hellströmin suunnittelema funktionalistinen rakennus valmistui entisen paikalle vuonna 1935.[5]

Syyskuussa 2006 avattiin Lahden oikorata, jolloin Riihimäen kautta aiemmin kulkeneet Kouvolan ja Helsingin väliset kaukojunat sekä Venäjän junat siirtyivät kulkemaan uutta oikorataa pitkin Helsinkiin helpottaen samalla Riihimäen aseman ruuhkaista liikennettä.

Rautatieaseman asemalaituri.

Rautatieaseman eteläpuolelle avattiin matkakeskus huhtikuussa 2009. Samassa yhteydessä myös asemarakennuksen sisätiloja peruskorjattiin.[7] Riihimäen lipunmyynti lakkautettiin vuoden 2016 alusta,[8] mutta matkalippuja voi edelleen ostaa lippuautomaateista sekä asemarakennuksen R-kioskista.

Asemaremontti

Riihimäen henkilöratapihalla on ollut vuodesta 2018 alkaen käynnissä uudistustyöt, joiden yhteydessä muun muassa laiturit korotetaan ja laiturikatokset, hissit sekä valaistus uusitaan.[9] Aseman itäpuolelle rakennettiin myös väliaikainen laituri (raide 11) Lahden suunnan G-junia varten.

Kolmannen laiturin (raiteet 7–8) korottaminen alkoi kesäkuussa 2019[10] ja valmistui syyskuussa.[11] Tämän jälkeen alkoi ensimmäisen laiturin korottaminen[12], joka valmistui joulukuussa 2019.[13] Korotustöiden yhteydessä laiturille rakennettiin myös sieltä aiemmin puuttunut hissi. Toisen laiturin (raiteet 4–5) korottaminen alkoi kesäkuussa 2020[14] ja se valmistui lokakuussa. Tammikuussa 2021 alkaa asematunnelin remontti, joka kestää saman vuoden marraskuuhun asti.[15] Riihimäen kaupunki hankkii myös uudistettuun asematunneliin uutta mediataidetta.

Riihimäen–Lopen rautatie

Riihimäen–Lopen rautatie oli vuonna 1907 tehtailija H. G. Paloheimon rakentama 600 mm:n raideleveydellä ollut kapearaiteinen rautatie Riihimäen rautatieasemalta Lopen Kesijärvelle.

Rata oli alun perin Paloheimo-yhtiön tavarankuljetuksiin tarkoitettu hevosvetoinen rillirata, mutta vuonna 1911 se purettiin ja rakennettiin uudelleen järeämmillä kiskoilla. Radan uusimisen yhteydessä radalle hankittiin kaksi höyryveturia, jolloin alkoi myös aikataulunmukainen henkilöliikenne.

Henkilöliikenteen lisäksi rautatie palveli Santajärven ja Kesijärven sahoja, tiilitehdasta, sekä välitti muuta rahtia. Radalla oli liikennettä vuoteen 1952, jonka jälkeen se purettiin.

Rata alkoi Riihimäen rautatieaseman lännenpuoleiselta sivulta ja jatkui siitä nykyisiä Paloheimonkatua Kulmalan Puistokadulle ja siitä edelleen Riihimäen lasitehtaan ohi länteen. Kapearaiteinen rata toi Riihimäen asemalle jonkin verran henkilöliikennettä ja rahdin siirtokuormausta.

Hotelli

Riihimäen–Lopen rautatien omistaja H. G. Paloheimo omisti yhdessä Valtionrautateiden kanssa Riihimäen asemaa vastapäätä hotellin, joka oli rakennettu vuonna 1878. Vuoden vanhana hotelli paloi, mutta uudelleen rakennettuna se palveli aseman läpi kulkevia matkustajia usealla eri nimellä vuoteen 1943 asti, jonka jälkeen siitä tuli Paloheimo-yhtiön pääkonttori.

Matkustajaliikenne ja vaihtoyhteydet

Lähijunaliikennettä palvelevat Riihimäen rautatieasemalla pääkaupunkiseudun lähiliikennejunista R T D sekä Riihimäki–Lahti-lähijunaliikenteen G.

Tämän lisäksi asemalla pysähtyy osa Helsingin ja Tampereen välisistä kaukojunavuoroista. Vaihdottomia kaukojunayhteyksiä on Helsinkiin, Tampereelle, Poriin, Jyväskylään ja Pieksämäelle sekä yhden vuoron verran Vaasaan, Ouluun, Kokkolaan ja Kuopioon.[16] Asemalla pysähtyvät myös yöjunat Kolariin, Rovaniemelle ja Kemijärvelle.

Rautatieasemalta on myös yhteys Riihimäen paikallisliikenteen linja-autoihin:[17]

1 Sairaala – Rautatieasema – Pohjankorpi
2 Merkos – Rautatieasema – Tienhaara
3 Pohjankorpi – Rautatieasema – Tienhaara
4 Sairaala – Rautatieasema – Vasikkahaka
5 Rautatieasema – Lasitehtaantie – Parmala – Hirvijärventie (– Vähäjärventie)
6 Rautatieasema – Kalevankatu – Parmala – Paalijärventie (– Kenkiäntie/Vatsiantie)
8 Korttionmäki – Matkakeskus – Metsäkorpi
9 Sairaala – Rautatieasema – Kumpula
10 Rautatieasema – Kalevankatu – Parmala – Meijerintie – Herajoki
Kutsuohjattuun joukkoliikenteeseen perustuva R-kyyti

Läheiseltä matkakeskukselta on yhteys seutu- ja kaukoliikenteen linja-autoihin. Matkakeskukselta liikennöi muun muassa Hämeenlinnan seudun joukkoliikenteen vuoroja Tervakoskelle ja Hämeenlinnaan [18] sekä Pekolan Liikenteen vuoroja Lopelle.[19] Matkakeskukselta liikennöidään myös junia korvaavia linja-autoja.

Junien lähtöraiteet

Riihimäen matkakeskus joulukuussa 2017.

Normaalioloissa junat käyttävät Riihimäen rautatieasemalla seuraavia raiteita:


Raide	Raiteelta liikenöivät junat
1	Kaukojunat, T-junat sekä osa R-junista Helsinkiin.
4	Kaukojunat sekä muutama R-juna Tampereelle.
5	D-junat ja osa R- ja T-junista Helsinkiin sekä R-junat Tampereelle.
7	Eräät R- ja G-junat sekä aamun ensimmäinen D-juna Helsinkiin käyttävät tätä raidetta.
8	G-junat Lahteen.

Raiteilla 2, 3 ja 6 ei ole laituria ja niitä käyttävät aseman ohittavat junat. Aseman itäpäähän Peltosaaren puolelle on raiteelle 11 rakennettu väliaikainen laituri, jota osa Lahden G-junista käytti Riihimäen asemaremontin aikana, kun uudistustyöt aiheuttivat muutoksia junien lähtöraiteisiin.[20]

Lähteet

Rautateiden verkkoselostus 2017, s. 78. Liikennevirasto, 2015. Verkkojulkaisu (PDF) (viitattu 19.9.2016). (Arkistoitu – Internet Archive)
http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf8/lr_2015_lahiliikenteen_uudet_web.pdf
Tietopyyntö tietopyynto.fi. Viitattu 8.5.2022.
Rautateiden verkkoselostus 2013, s. LIITE 2 / 28 (37) & LIITE 12 / 4 (6). Helsinki: Liikennevirasto, 2011. Liikenneviraston väylätietoja 2/2011. ISBN 978-952-255-735-3 (pdf) ISSN 1798-8284 (pdf). Selostuksen verkkoversio (PDF) (viitattu 21.6.2012). (Arkistoitu – Internet Archive)
Iltanen, Jussi: ”4. Päärata”, Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat, s. 65-67. Karttakeskus, 2009. ISBN 978-951-593-214-3.
Kankaansydän, Anu: Aseman seudun suunnittelu mutkistuu Riihimäellä – VR tarvitsee veturitalleja vielä vuosia ellei vuosikymmeniä Hämeen Sanomat. 8.10.2018. Viitattu 28.4.2023.
Riihimäen matkakeskus avattiin riihimaki.fi. 1.4.2009. Viitattu 20.6.2010.
http://www.hs.fi/kotimaa/a1448852705731
https://vayla.fi/helsinki-riihimaki/tyot-riihimaen-alueella#.XQJREIIzbIU vayla.fi, viitattu 13.6.2019
http://vaunut.org/kuva/133161?s=1, vaunut.org, viitattu 14.10.2019.
http://vaunut.org/kuva/134936?s=1, vaunut.org, viitattu 14.10.2019
http://vaunut.org/kuva/134938?s=1, vaunut.org, viitattu 14.10.2019.
http://vaunut.org/kuva/136438?s=1, vaunut.org, viitattu 14.10.2019.
http://vaunut.org/kuva/140613?s=1, vaunut.org, viitattu 14.10.2019.
Asematunnelin remontti alkaa 11. tammikuuta Riihimäellä - tulossa uusi yhteys Peltosaareen ja entistä parempi pyörätie - Aamuposti, aamuposti.fi, julkaistu 15.12.2020, viitattu 16.12.2020.
VR Kaukoliikenteen aikataulut 15.8.2022 - 10.12.2022, viitattu 2.10.2022.
R-liikenne - Riihimäen paikallisliikenteen kevätaikataulu 1.1.-4.6.2023, riihimaki.fi, viitattu 2.1.2023.
Pysäkki - Riihimäki Matkakeskus - Hämeenlinnan joukkoliikenne, reittiopas.hameenlinna.fi, viitattu 2.10.2022.
Pekolan Liikenteen aikataulut - Loppi, Riihimäki, Hyvinkää, Tervakoski, Helsinki 10.8 alkaen, pekolanliikenne.fi, viitattu 2.10.2022.
http://vaunut.org/kuva/131679?s=1 vaunut.org, viitattu 13.6.2019

Aiheesta muualla

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Riihimäen rautatieasema Wikimedia Commonsissa

Riihimäen ratapihan vaihde- ja opastinlaitos suurin ja nykyaikaisin Suomessa rakennetuista, Helsingin Sanomat, 02.07.1939, nro 173, s. 7, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Etelä-Suomen lähijunaliikenteen linjakartta

																				O
																			Kotkan satama
																			Kotka
																			Paimenportti
																			Kyminlinna
																			Kymi
																			Tavastila
																			Inkeroinen
																			Myllykoski		Z
																						Kouvola
															M	R						Koria
																	Nokia					Kausala
																	Tesoma					Uusikylä
																	Tampere					Nastola
																	Lempäälä	G				Villähde
																	Viiala					Lahti
																	Toijala		Herrala	O
															M		Iittala		Järvelä
															D		Parola		Lappila			Henna
																	Hämeenlinna		Mommila
																	Turenki		Oitti
														T			Ryttylä		Hikiä			Mäntsälä
	Y	X																	Riihimäki
Siuntio			U	L													Hyvinkää	G
Kirkkonummi																	Jokela					Haarajoki
Tolsa																	Saunakallio
Jorvas							Martinlaakso					Vantaankoski					Järvenpää
Masala					E		Louhela					Vehkala	K				Ainola
Kauklahti							Myyrmäki					Kivistö										Kerava
Espoo							Malminkartano					Aviapolis										Savio
Tuomarila							Kannelmäki					Lentoasema										Korso
Koivuhovi							Pohjois-Haaga					Leinelä										Rekola
Kauniainen																						Koivukylä
Kera																						Hiekkaharju
Kilo						A																Tikkurila
Leppävaara																						Puistola
Mäkkylä																						Tapanila
Pitäjänmäki																						Malmi
Valimo																						Pukinmäki
Huopalahti																						Oulunkylä
Ilmala																						Käpylä
Pasila																						Pasila
Helsinki																						Helsinki
	Y	X	U	L	E	A		P	I	I	P		K	T	D	R					Z
= juna pysähtyy kyseisellä asemalla = juna sivuuttaa kyseisen aseman pysähtymättä = juna ajaa toista reittiä = juna pysähtyy asemalla ilmaistussa menosuunnassa

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.

[1] Rautateiden verkkoselostus 2017, s. 78. Liikennevirasto, 2015. Verkkojulkaisu (PDF) (viitattu 19.9.2016). (Arkistoitu – Internet Archive)

[liikennevirasto2015esiselvitys-2] ttp://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf8/lr_2015_lahiliikenteen_uudet_web.pdf

[3] Tietopyyntö tietopyynto.fi. Viitattu 8.5.2022.

[b-4] Rautateiden verkkoselostus 2013, s. LIITE 2 / 28 (37) & LIITE 12 / 4 (6). Helsinki: Liikennevirasto, 2011. Liikenneviraston väylätietoja 2/2011. ISBN 978-952-255-735-3 (pdf) ISSN 1798-8284 (pdf). Selostuksen verkkoversio (PDF) (viitattu 21.6.2012). (Arkistoitu – Internet Archive)

[iltanen-5] Iltanen, Jussi: ”4. Päärata”, Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat, s. 65-67. Karttakeskus, 2009. ISBN 978-951-593-214-3.

[6] Kankaansydän, Anu: Aseman seudun suunnittelu mutkistuu Riihimäellä – VR tarvitsee veturitalleja vielä vuosia ellei vuosikymmeniä Hämeen Sanomat. 8.10.2018. Viitattu 28.4.2023.

[7] Riihimäen matkakeskus avattiin riihimaki.fi. 1.4.2009. Viitattu 20.6.2010.

[8] ttp://www.hs.fi/kotimaa/a1448852705731

[9] ttps://vayla.fi/helsinki-riihimaki/tyot-riihimaen-alueella#.XQJREIIzbIU vayla.fi, viitattu 13.6.2019

[10] ttp://vaunut.org/kuva/133161?s=1, vaunut.org, viitattu 14.10.2019.

[11] ttp://vaunut.org/kuva/134936?s=1, vaunut.org, viitattu 14.10.2019

[12] ttp://vaunut.org/kuva/134938?s=1, vaunut.org, viitattu 14.10.2019.

[13] ttp://vaunut.org/kuva/136438?s=1, vaunut.org, viitattu 14.10.2019.

[14] ttp://vaunut.org/kuva/140613?s=1, vaunut.org, viitattu 14.10.2019.

[15] Asematunnelin remontti alkaa 11. tammikuuta Riihimäellä - tulossa uusi yhteys Peltosaareen ja entistä parempi pyörätie - Aamuposti, aamuposti.fi, julkaistu 15.12.2020, viitattu 16.12.2020.

[16] VR Kaukoliikenteen aikataulut 15.8.2022 - 10.12.2022, viitattu 2.10.2022.

[17] R-liikenne - Riihimäen paikallisliikenteen kevätaikataulu 1.1.-4.6.2023, riihimaki.fi, viitattu 2.1.2023.

[18] Pysäkki - Riihimäki Matkakeskus - Hämeenlinnan joukkoliikenne, reittiopas.hameenlinna.fi, viitattu 2.10.2022.

[19] Pekolan Liikenteen aikataulut - Loppi, Riihimäki, Hyvinkää, Tervakoski, Helsinki 10.8 alkaen, pekolanliikenne.fi, viitattu 2.10.2022.

[20] ttp://vaunut.org/kuva/131679?s=1 vaunut.org, viitattu 13.6.2019