Porin suomalainen yhteislyseo

Porin suomalainen yhteislyseon koulurakennuksen vanhin osa on valmistunut vuonna 1934 ja sen on suunnitellut arkkitehti Elsa Arokallio. Keskustan ruutukaava-alueen eteläpuolella sijaitseva PSYL on osa niin sanottuja Riihikedon koulukortteleita, joihin kuuluvat lisäksi muun muassa vuonna 1912 rakennettu Cygnaeuksen koulu sekä entinen Porin suojeluskuntatalo eli Karhulinna (1928), jossa nykyään toimii Porin seudun steinerkoulu. Koulurakennukset kuuluvat Museoviraston määrittelemiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.[3]

PSYL:n ensimmäinen laajennus tehtiin vuonna 1957, jolloin valmistui 17 uuden luokkahuonetta käsittänyt etelänpuoleinen siipirakennus. Vuonna 1964 puolestaan otettiin käyttöön niin sanottu "uusi puoli". Samalla koulun pääsisäänkäynti siirtyi nykyiseen paikkaansa. Uuden puolen suunnitteluvaiheessa oli mukana ajatus myös uimahallista, joka olisi sijainnut juhlasalin alla, mutta ajatus ei toteutunut.[2]

Porin suomalaisen yhteislyseon koulu perustettiin vuonna 1926 aikana paikallisen naisten ompeluseuran aloitteesta. Yhdistys anoi opetusministeriöltä lupaa perustaa yksityinen 5-luokkainen oppikoulu ja suomenkielinen yhteislyseo, jossa pystyttäisiin tarjoamaan opetusta samanaikaisesti sekä tytöille että pojille. Toiminta alkoi 42 oppilaan voimin Suomalaisen naisliiton tiloissa Annankadulla. Lukuvuoden 1927–1928 PSYL toimi Linnankadun (nyk. Isolinnankatu) kansakoulussa. Sieltä se siirtyi joen toiselle puolelle niin sanottuun Sofian kouluun, jossa PSYL toimi lukuvuoden 1928 alusta joulukuuhun 1934. Sofian koulussa aloitettiin puuroaterian tarjoaminen oppilaille, minkä vuoksi PSYL sai vielä nykyäänkin tunnetun lempinimensä "Vellilä". Lukuvuonna 1930–1931 PSYL anoi lupaa antaa opetusta 8. vuosiluokkaan asti, jonka myötä siitä tuli yliopistoon johtava koulu. Ensimmäiset 12 ylioppilasta valmistuivat keväällä 1934.[2]

PSYL:n oppilasmäärä kasvoi voimakkaasti heti alusta alkaen. Asianmukaiset koulutilat ja oma koulutalo olivat johtokunnan aikomus alusta alkaen, minkä myötä Porin kaupungilta anottiin tontti, joka luovutettiin koulutalon rakentamista varten Riihikedon kaupunginosasta. PSYL:n oma koulurakennus kohosi Cygnaeuksen koulun viereen joulukuussa 1934, ja opetus alkoi vuodenvaihteen jälkeen tammikuussa. Laajennuksia valmistui vuosina 1957 ja 1964, jälkimmäisen yhteydessä kouluun saatiin myös 40-paikkainen kielistudio.[2]

PSYL:n ensimmäisenä rehtorina toimi filosofian maisteri Viljo Heinonen vuosina 1935–69. Hänen jäätyään eläkkeelle liikunnanopettaja Into Merilehti sai johdettavakseen Suomen suurimmaksi kasvaneen oppikoulun. Oppilasmäärä oli suurimmillaan lukuvuonna 1966-1967, jolloin oppilaita oli 1 359. Ylioppilaskokelaita oli parhaimmillaan 1970-luvun alussa yli 150. PSYL:n viimeinen lukuvuosi yksityisenä oppikouluna päättyi keväällä 1974, jolloin Suomessa siirryttiin peruskoulujärjestelmään. Samalla koulun omistajaksi tuli Porin kaupunki. Elokuussa 1974 toimintansa aloittivat nimenmuutoksen jälkeen Riihikedon lukio ja Riihikedon yläaste, joiden ensimmäiseksi rehtoriksi tuli liikunnanopettaja Mauri Jaakonsaari. Vuonna 1989 Riihikedon lukio, jossa PSYL:n perinteiden seurauksena oli ollut vahva matemaattis-luonnontieteellinen painotus, sai ensin luonnontieteelliseen kokeiluun ja lopulta vuonna 1994 luonnontieteellisen erikoislukion aseman. Vuotta aikaisemmin koulu oli saanut takaisin alkuperäisen nimensä Senioriyhdistyksen aloitteesta. PSYL:ssä toimivat myös vuonna 1981 perustettu musiikkiluokka sekä 1995 perustettu kuvaamataitoluokka.[2]

Porin suomalaisessa yhteislyseon koulussa opiskeli luokilla 7–9 noin 330 oppilasta. Opettajia oli noin 30. Peruskoulussa toimivat myös musiikki- ja kuvataideluokat. Lisäksi koulun erikoisuutena olivat niin sanotut "pajaluokat", joilla opiskeli erityisopetusta tarvitsevia oppilaita. Koulun toinen erikoisuus oli syksyllä 2006 alkanut englanninkielinen erikoisopetus.

Porin suomalaisessa yhteislyseon lukio teki monipuolista yhteistyötä muun muassa Porin yliopistokeskuksen, Satakunnan ammattikorkeakoulun, Porin ammattiopiston sekä alueen yritysten kanssa. PSYL:n luonnontieteelliseen erikoislukioon valittiin vuosittain noin 15–20 opiskelijaa. Koulu sai monivuotisen kokeilun jälkeen opetusministeriöltä luonnontieteellisen erityistehtävän syksystä 1994 alkaen. Erikoislukioon haettiin erikseen ja valinta tapahtui painotetun keskiarvon avulla. Painotettavat aineet olivat matematiikka, fysiikka, kemia ja biologia.[4] Erikoislukion kursseihin kuului mm. laboratoriotöitä sekä tutustumiskäyntejä. Urheilulukiossa taas valmennettiin urheilijoita koulutyön ohella. Erikoislinjat siirtyivät sellaisinaan Porin lukioon.

Porin Suomalaisen Yhteislyseon Seniorit ry on vuonna 1991 perustettu koulun entisten oppilaiden yhdistys. Sen tehtävänä on vaalia koulun perinteitä sekä tukea nykyisiä oppilaita mahdollisuuksien mukaan. Yhdistys on vuodesta 1999 lähtien valinnut määräajoin Kunniaseniorin koulun entisten oppilaiden joukosta.[5]

• Porin suomalaisen yhteislyseon koulun kotisivut (Arkistoitu – Internet Archive)
• Porin suomalaisen yhteislyseon lukion kotisivut (Arkistoitu – Internet Archive)