Rick Hampton

Juniorina Hamptonia pidettiin lupaavana kiekkoilijana, joka oli hyvä hyökkäys- ja puolustuspelissä.[1] Hän liittyi OHA:n St. Catharines Blackhawksiin syksyllä 1972 vain 16-vuotiaana. St. Catharinesissa oli paljon muitakin lupaavia nuoria pelaajia, kuten Rick Adduono, Dave Gorman ja Wilf Paiement.[2] Ensimmäisellä kaudellaan joukkueessa Hampton teki 21 tehopistettä 50 ottelussa. Kaudella 1973–74 Hampton oli joukkueen kapteeni ja hän teki 65 ottelussa 50 pistettä. St. Catharines eteni aina Memorial Cupin välieriin asti. Suurin osa joukkueen runkopelaajista oli kuitenkin vasta 17-vuotiaita, joten vaikutti selvältä, että kahdella seuraavalla kaudella St. Catharines voisi voittaa Memorial Cupin.[1]

St. Catharinesin nuori joukkue kuitenkin hajosi, kun NHL ja WHA päättivät keskinäisen kilpailunsa vuoksi varata myös alaikäisiä pelaajia kesällä 1974. NHL:n varaustilaisuudessa Kansas City Scouts varasi Paiementin toisella vuorolla ja California Golden Seals Hamptonin kolmannella. Hampton siirtyi heti ammattilaiseksi vain 18-vuotiaana ja lokakuussa 1974 hän pelasi ensimmäisen NHL-pelinsä Sealsissä. Hän pelasi kaudella 78 ottelua ja kauden päätteeksi hänet valittiin joukkueensa suosituimmaksi pelaajaksi. Seuraavalla kaudella Hampton pelasi 73 peliä, joissa teki 51 tehopistettä. Seals oli kuitenkin NHL:n huonoimpia joukkueita, ja sillä oli taloudellisia vaikeuksia. Kesällä 1976 joukkue muutti Clevelandiin ja otti uudeksi nimekseen Cleveland Barons.

Joukkue oli Clevelandissakin yhtä huono. Hampton pelasi kaudella 1976–77 vain 57 ottelua. Hän oli osan kaudesta sivussa loukattuaan kätensä. Seuraavalla kaudella (1977–78) Hampton pelasi 77 ottelua, mutta Clevelandin vaikeudet jatkuivat. Kesällä 1978 joukkue lopetti toimintansa ja sen pelaajat siirrettiin Minnesota North Starsin joukkueeseen. Minnesota teki sopimuksen Los Angeles Kingsin Gary Sargentin kanssa. Tästä "kaappauksesta" korvaukseksi Minnesota antoi Los Angelesille Hamptonin, Steve Jensenin ja Dave Gardnerin. Hampton pelasi Los Angelesissa kaudella 1978–79 vain 49 ottelua, sillä hän loukkasi kauden aikana polvensa ja olkapäänsä. Kaudella 1979–80 hän ei mahtunut enää joukkueen vakiokokoonpanoon ja joutui pelaamaan farmijoukkue Binghampton Dustersissa AHL:ssä. Kun Hampton sitten pääsi takaisin Los Angelesiin, hänen kautensa päättyi polven nivelsiteiden repeytymiseen tammikuussa 1980. Tähän päättyi hänen NHL-uransa, vain 24-vuotiaana.[2]

Hampton jatkoi jääkiekkouraansa CHL:n Houston Apollosissa ja AHL:n New Brunswick Hawksissa. Hän pelasi kaksi kautta (1981–83) Sveitsissä Nationalliga B:n HC Ambrì-Piottassa. Kaudeksi 1983–84 Hampton palasi takaisin Pohjois-Amerikkaan, jossa hän pelasi AHL:n Rochester Americansissa viimeisen kautensa. Hän lopetti uransa keväällä 1984 27-vuotiaana.

Hampton on myöntänyt, että oli todennäköisesti virhe siirtyä niin nuorena NHL:ään. Erityisesti ongelmaksi muodostui se, että California-Cleveland oli NHL:n huonoimpia joukkueita, jossa nuorella lupaavalla puolustajalla oli paljon vastuuta ja isot odotukset.[1]

Jääkiekkouransa aika Hampton työskenteli kauden ulkopuolella isänsä rakennusalanyrityksessä Aurorassa. Uransa lopettamisen jälkeen hän palasi takaisin kotikaupunkiinsa King Cityyn, jossa hän toimi paikallisen jäähallin johtajana. Lisäksi hän järjesti kiekkokouluja junioreille.[2]

Hamptonia edusti jääkiekkouran aikana agentti Alan Eagleson. Eagleson järjesti hänelle 100 000 dollaria kaudesta vuonna 1974. Hampton antoi Eaglesonin hoitaa rahojensa sijoittamisen. Eagleson kuitenkin kavalsi Hamptonin rahat ja Hampton oli puilla paljailla uransa lopettamisen jälkeen. Eagleson tuomittiin myöhemmin rikollisen toimintansa vuoksi ja Hampton esitti oikeudenkäynnissä aineistoa, joka auttoi tuomitsemisessa.[2]

Hamptonin on entisen ammattilaistaitoluistelija Carla Hamptonin isoveli.[2]

• Rick Hampton The Internet Hockey Databasessa (englanniksi)
• 1974 NHL Entry Draft - Rick Hampton hockeydraftcentral.com. Viitattu 20.2. 2009. (englanniksi)
• Rick Hampton Legends of Hockey -sivustolla (englanniksi)