Richard van der Riet Woolley

Woolley syntyi Weymouthissa, Dorsetissa. Hän kävi koulua Allhallows Collegessa ja sen jälkeen puolitoista vuotta Honitonissa, minkä jälkeen hän muutti vanhempiensa mukana Etelä-Afrikkaan. Woolley suoritti tutkinnon Kapkaupungin yliopistossa ja palasi sitten Britanniaan, missä hän jatkoi opintojaan Cambridgen yliopistossa. Toimittuaan välillä kaksi vuotta Mount Wilsonin observatoriosa hän palasi jälleen Britanniaan vuonna 1931.

Vuosina 1937–1939 Woolley oli vanhempi assistentti ja John Couch Adamsin seuraaja tähti­tieteilijänä Cambridgen observatoriossa.[3]

Woolley erikoistui Auringon tutkimiseen, ja vuonna 1939 hänet nimitettiin Mount Stromlon observatorion johtajaksi Canberraan, Australiaan. Sieltä hän palasi jälleen Britanniaan, kun hänet vuonna 1956 nimitettiin Astronomer Royaliksi, missä tehtävässä hän toimi vuoteen 1971 saakka. Hän oli viimeinen Astronomer Royal, joka toimi samalla Greenwichin kuninkaallisen observatorion johtajana, ennen kuin tehtävät eriytettiin.[2]

Woolley valittiin Royal Societyn jäseneksi vuonna 1953, ja hän sai Royal Astronomical Societyn kultamitalin vuonna 1971. Vuosina 1972–1976 hän toimi uuden Etelä-Afrikan tähti­tieteellisen observatorion johtajana. Jäätyään 1970-luvun lopulla eläkkeelle hän asui suurimman osan eläke­vuosistaan Etelä-Afrikassa.

Woolley tuli tunnetuksi siitä, ettei hän alkujaan pitänyt avaruuslentoja käytännössä mahdollisina, kuten ei myöskään häntä Astronomer Royalina edeltänyt Harold Spencer Jones. Vuonna 1936 julkaistuun, P. E. Cleatorin laatimaan teokseen Rocket Through Space hän kirjoitti:[4]

”Koko proseduurissa [rakettien ampumisessa avaruuteen]... ilmenee luonteeltaan niin perustavia vaikeuksia, että meidän on pakko hylätä ajatus oleellisesti käytäntöön soveltumattomana huolimatta siitä, että kirjoittaja hellittämättä pyytää meitä työntämään ennakko­luulomme sivuun ja muistaa, kuinka myös ilmaa raskaampien alusten lentoja pidettiin mahdottomina, ennen kuin sellaisia todella voitiin suorittaa.”[5]

Kun Woolley nimitettiin Astronomer Royaliksi, hän toisti pitkäaikaisen käsityksensä, että ”avaruus­matkat ovat täyttä hölyn­pölyä”. Time-lehden haastattelussa vuonna 1956 Woolley sanoi:

”Se on täyttä pötyä. En usko, että kukaan tulee koskaan sijoittamaan tarpeeksi rahaa siihen... Mitä hyötyä siitä meille olisi? Jos käyttäisimme saman rahamäärän ensi­luokkaisten tähti­tieteellisten havainto­laitteiden rakentamiseen, oppisimme maailman­kaikkeudesta paljon enemmän.”[6]

Tämän käsityksensä Woolley esitti vain vuotta ennen kuin Sputnik laukaistiin, viisi vuotta ennen kuin Apollo-ohjelma aloitettiin ja 13 vuotta ennen kuin Kuussa ensimmäisen kerran käytiin.

Vuonna 1995 J. A. Terry ja John Rudge huomauttivat New Scientist -lehteen lähettämässään kirjeessä, että Woolleyn nimiin luetut sitaatit ovat oikeastaan vääristeltyjä muotoja siitä, mitä hän todella sanoi. He itse olivat kuulleet hänen sanovan Radio Newsreelissä: ”Kaikki tämä puhe avaruusmatkoista on tosiaan täyttä pötyä.” Siihen hän oli kuitenkin jatkanut: ”Ihmisen lähettäminen kuuhun maksaisi yhtä paljon kuin suuri sota.” Terry ja Rudge huomauttivat, että tämä osa Woolleyn ennustuksesta oli varsin osuva ja että Woolleyn tarkoituksena oli arvostella lehdistöissä siihen aikaan esiintyneitä vahvasti liioittelevia artikkeleja avaruus­lennoista. Terryn ja Rudgen mukaan ”kuka tahansa, joka oli nähnyt vuonna 1956 kaikkialla lehdistöissä esiintyneet hehkuttavat artikkelit avaruus­matkoista sekä Kuun ja planettojen pikaisesta asuttamisesta tieteis­kirjallisuutta muistuttavine kuvituksineen, olisi voinut välittömästi ymmärtää, että juuri niihin uuden Astronomer Royalin arvostelu kohdistui”.[7]

• Australian Academy of Science
• Online-luettelo Woolleyn muistiinpanoista (osa Greenwichin kuninkaallisen observatorion arkistoa Cambridgen yliopiston kirjastossa)