Richard Leakey

Leakey oli vielä alaikäinen, kun hän lähti vanhempiensa entisen kollegan kanssa Natronjärvelle Kenian ja Tansanian rajaseudulle. Leakey piti yllätyksekseen kokemuksesta, mutta koska hänellä ei ollut akateemista taustaa, hän sai vain hyvin vähän ansioita retkikunnan löydöksistä. Leakey lähti Englantiin jatkamaan koulutustaan, mutta vaikeuksien takia hän palasi Keniaan, jossa hän työskenteli Kenian kansallismuseossa.[2]

Leakey liittyi vuonna 1967 Omojoen laaksoon tehtyyn tutkimusmatkaan, jonka aikana hän huomasi Koobi Foran alueen Turkanajärven rannalla.[3] Leakey uskoi, että sieltä voisi löytyä paljon fossiileja. Palattuaan tutkimusretkeltä hän sai National Geographic Societyltä rahoituksen omia kaivauksiansa varten. Kenialaisten fossiilien keräilijöiden avustuksella Leakey löysi Turkanajärven rannoilta laajan fossiilialueen.[2] Ryhmä löysi vuosikymmenen aikana noin 400 homininifossiilia.[3]

Leakey toimi 1968–1989 National Museums of Kenya -viraston johdossa.[3] Hän oli vasta 25-vuotias, kun hän aloitti viraston johtajana. Leakeyllä diagnosoitiin vuoden sisällä terminaalivaiheen munuaissairaus, ja hänelle annettiin kymmenen vuotta elinaikaa. Tauti paheni, ja hän sai veljeltään Philipiltä munuaisen. Sitä seurasi seuraavan kuukauden aikana hylkimisreaktio, johon annetut lääkkeet puolestaan heikensivät hänen immuunijärjestelmäänsä. Leakey oli kuolla keuhkojen tulehdukseen.[2]

Leakey jatkoi 1970-luvulla työtään kaivauksilla. Niissä löydettiin vuonna 1972 lähes kokonainen Homo habilis -kallo ja vuonna 1975 Homo erectus -kallo.[2] Leakey kirjoitti tietokirjailija Roger Lewinin kanssa löydöistään teokset Ihmisen synty (Origins, 1977) ja People of the Lake (1978). Niissä Leakey esitti kiistellysti, että kolme miljoonaa vuotta sitten esiintyi samaan aikaan kolme hominilajia, Homo habilis, Australopithecus africanus ja Australopithecus boisei. Leakeyn mukaan Australopithecus-lajit kuolivat ja H. habilis kehittyi Homo sapiensin suoraksi esi-isäksi H. erectukseksi. Leakey jatkoi teorioidensa kehittämistä teoksessa Ihmisen jäljillä (The Making of Mankind, 1981).[3]

Leakeyn ryhmä löysi vuonna 1984 Turkanan pojaksi nimetyn lähes täydellisen nuoren H. erectus -yksilön luurangon. Leakey kuvasi löydön merkitystä teoksessaan Origins Reconsidered (1992). Vuonna 1985 puolestaan kaivettiin esille aiemmin tuntemattoman Australopithecus aethiopicus -lajin kallo.[2]

Richard Leakey 1986.

Kenian presidentti Daniel arap Moi valitsi Leakeyn vuonna 1989 Kenya Wildlife Servicen johtoon. Kansallismuseoiden johtajana hän oli nostanut sen kansainväliseksi tutkimuskeskukseksi. Kenya Wildlife Servicessä Leakey pyrki pelastamaan Kenian vaikeuksissa olevan luonnonsuojelualueverkoston ja taistelemaan sarvikuonojen ja norsujen laajalle levinnyttä salametsästystä vastaan. Leakey perusti aseistetun salametsästyksen vastaisen yksikön, joka sai myöhemmin luvan ampua salametsästäjiä. Hän poltatti vuonna 1989 12 tonnia takavarikoituja syöksyhampaita. Leakeyn ansiosta Kenian norsupopulaatio saatiin tasapainotettua ja lopulta kasvamaan. Maailmanpankki järjesti tämän ansiosta virastolle lisärahoitusta.[2]

Leakey sai kuitenkin paljon vihollisia toimistaan salametsästäjiä vastaan.[3] Leakeyn ohjaama lentokone joutui onnettomuuteen vuonna 1993, ja onnettomuuden seurauksena Leakeyn molemmat jalat jouduttiin amputoimaan polven alapuolelta.[4] Leakey oli kokenut lentäjä, ja hän uskoi, että ennalta-arvaamaton konevika oli poliittisten vastustajien tekemää sabotaasia.[2]

Leakey jatkoi onnettomuuden jälkeen Kenya Wildlife Servicessä, mutta poliittinen vastustus pakotti hänet eroamaan vuonna 1994. Seuraavana vuonna Leakey oli muiden toisinajattelijoiden kanssa perustamassa Safina-puoluetta. Hallinnolta kesti kuitenkin kaksi vuotta hyväksyä uusi puolue virallisesti.[2] Leakey valittiin joulukuussa 1997 Safinan listoilta parlamenttiin.[5]

Kun kansainväliset lainat laitettiin Kenialta vuonna 1999 kiinni sen hallinnon laajamittaisen korruption takia, presidentti Moi nimitti Leakeyn Kenian kabinettisihteeriksi siviilihallinnon johtoon. Leakey johti myös monilta eri aloilta koottua ryhmää, jonka tarkoituksena oli järjestää uudelleen Kenian hallintoa korruption kitkemiseksi.[2][5] Leakey onnistui vakuuttamaan ulkomaiset tahot, minkä ansiosta Kenialle alettiin myöntää uudestaan lainoja. Politiikasta Leakey jäi eläkkeelle vuonna 2001.[2]

Jäätyään pois politiikasta Leakey keskittyi luennoimaan ja kirjoittamaan eläinten- ja ympäristönsuojelusta. Virginia Morellin kanssa hän kirjoitti toiset muistelmansa, kirjan Wildlife Wars: My Fight to Save Africa’s Natural Treasures (2001).[3] Hän toimi myös Transparency Internationalin ja YK:n Great Apes Survival Projectin edustajana.[2]

Leakey perusti 2004 WildlifeDirect-järjestön, jonka tarkoituksena on jakaa tietoa uhanalaisista lajeista ja yhdistää hyväntekijöitä suojelutoimien kanssa.[3] Presidentti Uhuru Kenyatta pyysi vuonna 2015 Leakeya palaamaan Kenya Wildlife Serviceen puheenjohtajana. Salametsästys oli taas lisääntynyt, ja Leakey suostui palaamaan virastoon salametsästyksen kitkemiseksi.[2]

• Leakey, Richard E. & Lewin, Roger: Ihmisen synty: Mitä uusimmat tutkimukset paljastavat ihmisen varhaisvaiheista sekä tulevasta kehityksestä. (Origins, 1977.) Suomentaneet Virve Kajaste ja Antero Manninen. Helsinki: Kirjayhtymä, 1978. ISBN 951-26-1524-X. (englanniksi)
• Ihmisen jäljillä. (The making of mankind, 1981.) Suomentanut Irma Rostedt. Helsinki: Kirjayhtymä, 1981. ISBN 951-26-2059-6.
• Leakey, Richard E. & Lewin, Roger: Ihmisyyden synty. (Origins reconsidered: In search of what makes us human, 1992.) Suomentanut Heikki Eskelinen. Helsingissä: Otava, 1993. ISBN 951-1-11227-9.
• Ihmiskunnan juuret. (The origin of humankind, 1994.) Suomentaneet Juha Valste ja Anne Petäinen. Tieteen huiput. Helsinki: WSOY, 1995. ISBN 951-0-20039-5.