Ribuloosi-1,5-bisfosfaatti

Ribuloosi-1,5-bisfosfaatti eli RuBP (C5H12O11P2) on ribuloosisokerin johdos, jossa 1- ja 5-asemiin on esterisidoksella liittynyt fosfaattiryhmä. Yhdiste on tärkeä fotosynteesissä.

Ribuloosi-1,5-bisfosfaatti
Tunnisteet
CAS-numero 2002-28-0
IUPAC-nimi [(2R,3R)-2,3-dihydroksi-4-oksoo-5-fosfono-oksipentyyli]divetyfosfaatti
SMILES C(C(C(C(=O)COP(=O)(O)O)O)O)OP(=O)(O)O[1]
Ominaisuudet
Kemiallinen kaava C5H12O11P2
Moolimassa 310,086 g/mol

Fotosynteesi

Fotosynteesin pimeäreaktioissa eli Calvinin syklissä ribuloosi-1,5-bisfosfaatti reagoi hiilidioksidin kanssa. Reaktiota katalysoi rubiscoentsyymi eli ribuloosi-1,5-karboksylaasioksygenaasi. Välivaiheena muodostuu erittäin epästabiili 2-karboksi-3-arabinitoli-1,5-bisfosfaatti, joka hajoaa hydrolyyttisesti kahdeksi 3-fosfoglyseriinihappomolekyyliksi, jotka muokataan glyseraldehydi-3-fosfaatiksi. Jos happikonsentraatio on solussa huomattavasti suurempi kuin hiilidioksidipitoisuus muodostuu ribuloosi-5-fosfaatista kahden 3-fosfoglyseriinihappomolekyylin sijasta yksi 3-fosfoglyseriinihappomolekyyli ja fosfoglykolihappoa.[2][3][4][5]

Osa näin muodostuneesta glyseraldehydi-3-fosfaatista päätyy glukoneogeneesin ja useiden muiden reaktioiden kautta ribuloosi-5-fosfaatiksi, josta fosforibuloosikinaasi muokkaa ribuloosi-1,5-bisfosfaattia.[2][3][4][5]

Lähteet

  • Jeremy M. Berg, John L. Tymoczko & Lubert Stryer: Biochemistry, 6th Edition. W. H. Freeman and Company, 2006. ISBN 978-0-7167-8724-2. (englanniksi)
  • John McMurry,Tadhg P. Begley: The organic chemistry of biological pathways. Roberts and Company Publishers, 2005. ISBN 978-0974707716. Kirja Googlen teoshaussa. (englanniksi)
  • Hans-Walter Heldt, Fiona Heldt: Plant biochemistry. Academic Press, 2005. ISBN 978-0-12-088391-2. Kirja Googlen teoshaussa. (englanniksi)
  • Maurice S. McDonald: Photobiology of higher plants. John Wiley and Sons, 2003. ISBN 978-0470855225. Kirja Googlen teoshaussa. (englanniksi)

Viitteet

  1. Ribulose-1,5 diphosphate – Substance summary NCBI. Viitattu 18. huhtikuuta 2011.
  2. Berg, Tymoczko & Stryer s. 567, 569–570
  3. McMurry & Begley, s. 212
  4. Heldt & Heldt, s. 168–170, 180
  5. McDonald, s. 75–78

    Aiheesta muualla

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.