Rhodesiankoira

Rhodesiankoira (englanti: Rhodesian Ridgeback, pohjois-ndebele: simba inja, šona: shumba imbwa), joka tunnetaan myös nimillä vanrooyeninleijonakoira (Van Rooyen's Lion Dog) ja afrikanleijonakoira (African Lion Dog) on afrikkalaissyntyinen ja nykyisin ainoa eteläisen Afrikan rekisteröity koirarotu. Se kuuluu FCI:n roturyhmään 6.

Rhodesiankoira
Avaintiedot
Alkuperämaa  Etelä-Afrikka/ Zimbabwe
Määrä Suomessa rekisteröity 1 762[1]
Alkuperäinen käyttö leijonan metsästys- ja vahtikoira
Nykyinen käyttö seura-, metsästys- ja vahtikoira
Muita nimityksiä rhode, rhontti, ridgeback, leijonakoira, chien de Rhodésie à crête dorsale, perro crestado rodesiano
FCI-luokitus ryhmä 6 Ajavat ja jäljestävät koirat
alaryhmä 3 Sukulaisrodut
#146
Ulkonäkö
Paino uros 36,5 kg narttu 32 kg
Säkäkorkeus uros 63–69 cm, narttu 61–66 cm
Väritys vehnänväri vaaleasta punaiseen

Ulkonäkö

Rhodesiankoira on suuri, voimakas ja lihaksikas rotu. Se on myös erittäin kestävä ja ketterä. Rodulle tyypillinen tunnusmerkki on selässä oleva kuvio, jota kutsutaan ridgeksi. Ridge muodostuu vastakarvaan kasvavista karvoista. Ridge on yleensä noin 5 cm leveä ja sen tulee olla symmetrinen ja selväpiirteinen. Rhodensiankoiran pään kallo-osa on pitkä ja leveä. Kuonon tulee olla myös pitkä ja voimakas. Silmien tulisi sijaita melko kaukana toisistaan ja olla pyöreät sekä eloisat. Silmistä tulisi korostua koiralle älykäs ilme. Karva on lyhyttä ja tiheää, hyvin sileältä näyttävää. Karvan väri on vehnänväri vaaleasta punaiseen. Pienet valkoiset merkit sallitaan ja tumma kuono sekä korvat.

  • Sallitut ja ei-sallitut ridgevariaatiot
    Sallitut ja ei-sallitut ridgevariaatiot

Luonne

Rhodesiankoira on rohkea, uskollinen, tarmokas ja kunnioitusta herättävä rotu. Aktiivisuutensa vuoksi se tarvitsee runsaasti toimintaa ja liikuntaa. Ketteryytensä ja oppivaisuutensa takia rhodesiankoira on erittäin sopiva ja hyvä agilityyn. Vieraita kohtaan rhodesiankoira on varautunut, mutta ei aggressiivinen. Kotioloissa se on rauhallinen, mutta lenkeillä kuitenkin energinen. Rauhallinen kotikoira muuttuu kuitenkin voimakastahtoiseksi vahtikoiraksi vieraan tullessa sen reviirille.

Kuvassa näkyy rhodesiankoiralle tyypillinen ridge.

Alkuperä
Rhodesiankoira romanialaisessa postimerkissä.

Rhodesiankoira on peräisin Afrikasta ja sen esi-isät Etelä-Afrikasta Kapmaasta. Siellä hottentottien paikalliset puolikesyt metsästyskoirat risteytyivät hollantilaisten maahanmuuttajien mukana tuomien mastiffien ja ajokoirien[2] kanssa. Buureilla oli ns. Steekbaard-metsästyskoiria, jotka edustivat hirvikoira-tyyppiä ja joilla oli ridge. Nämä koirat olivat paikallisten ja maahantuotujen koirien - kuten skotlanninhirvikoiran - välisiä risteytyksiä.[3] Hottentottikoiran perimästä on jäänyt muistuttamaan rodulle tyypillinen ridge, ja erään teorian mukaan hottentotit olisivatkin tuoneet paikalliset kyläkoiransa alun perin Aasiasta[2] (jossa tunnetaan kaksi ridgellistä rotua, thai ridgeback ja phu quocinkoira).

Rhodesiankoiran alkuperäinen tehtävä oli suuren ketteryytensä avulla suurriistan, erityisesti leijonan, jäljittäminen ja pysäyttäminen ja sen aloillaan pitäminen, kunnes metsästäjä saapui paikalle. Ne metsästivät leijonia yleensä muutaman koiran ryhmissä. Myöhemmin sitä käytettiin myös vartiointitehtävissä. Nykyään rotua pidetään myös seurakoirana.

Ridge.

Lähteet

Viitteet
  1. Rhodesiankoira KoiraNet-jalostustietojärjestelmä. Suomen Kennelliitto. Viitattu 15.1.2020.
  2. Gondrexon, A. & Browne, I. Maailman koiraopas: s. 166. Weilin+Göös, Helsinki: 1974. ISBN951-35-1120-0.
  3. Hancock, David. Sighthounds - Their Form, Their Function and Their Future, s. 130. The Crowood Press: Ramsbury, Marlborough, Wiltshire, 2012. ISBN 978-1-84797-392-4.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.