Retrovirukset

Retrovirukset ovat kuorellisia viruksia, joiden genomi koostuu kahdesta yksijuosteisesta RNA-molekyylistä. Kun retrovirus infektoi isäntäsolun, viruksen oma käänteiskopioijaentsyymi valmistaa solussa viruksen RNA-koodia vastaavaa DNA:ta, joka kiinnittyy isäntäsolun perimään muuttuen provirukseksi.

Retrovirukset
Virusten luokittelu
Ryhmä: VI ssRNA-RT virukset
Kunta: Virukset
Heimo: Retrovirukset Retroviridae
Alaheimot ja suvut
  • Orthoretrovirinae
    • Alfaretrovirus
    • Betaretrovirus
    • Gammaretrovirus
    • Deltaretrovirus
    • Epsilonretrovirus
    • Lentivirus
  • Spumaretrovirinae
    • Simiispumavirus
    • Bovispumavirus
    • Equispumavirus
    • Felispumavirus
    • Prosimiispumavirus
Katso myös

  Retrovirukset Wikispeciesissä
  Retrovirukset Commonsissa

Retroviruksien nimi (lat. retro ’takaperin’) johtuu juuri niiden omalaatuisesta kyvystä muodostaa DNA:ta RNA:n perusteella, kun yleisemmin eliökunnassa RNA syntyy transkriptiossa DNA-koodin perusteella. Käänteiskopioijaentsyymin löytämisestä myönnettiin Nobelin lääketieteen palkinto vuonna 1975.

Käänteiseen transkriptioon ei sisälly samaa oikaisulukua kuin normaaliin transkriptioon. Siksi retroviruksiin syntyy usein mutaatioita, minkä takia niitä vastaan on vaikeaa kehittää rokotteita. Esimerkiksi HIV on retrovirus.

Retrovirukset ovat eläinkunnassa varsin kauan tunnettuja ja laajalle levinneitä viruksia, jotka aiheuttavat monissa eläimissä kasvaimia. Kanoissa ja kissoissa niiden on todettu aiheuttavan leukemiaa, hiirissä rintasyöpää.

Ihmisiin tarttuvia retroviruksia ovat mm. kaksi eri leukemioihin liittyvää tyyppiä, HTLV-1 ja -2, sekä HIV.

Endogeenisten retrovirusten (ERV) perusteella voidaan nykyään päätellä eliöiden sukulaisuussuhteita. Simpanssilla ja ihmisellä on useita samoja endogeenisia retroviruksia.[1]

Lähteet

Aiheesta muualla
This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.