Varantovaluutta

Varantovaluutta on valuutta, jota yksittäiset valtiot ja instituutiot säilyttävät merkittävässä määrin valuuttavarannossaan. Varantovaluutat ovat usein myös maailmankaupassa käytettyjä valuuttoja. Esimerkiksi kulta ja öljy hinnoitellaan yleisesti Yhdysvaltain dollareissa, joka on maailman merkittävin varantovaluutta.lähde?

Valuuttojen osuudet valuuttavarannoista.

Varantovaluutan asemaan noussut yksittäinen valuutta hyödyttää lisäksi valuuttaa laskenutta valtiota. Esim. dollarin ja euron asema varantovaluuttana stabiloi niiden arvoa. Lisäksi kun kansainvälistä kauppaa käydään omalla valuutalla, säästyy valuutanvaihtokustannukset. Valuutanvaihdon kustannukset ovat yleisesti alhaisia merkittävimpien valuuttojen kohdalla. Varantovaluuttaa hallinnoiva maa saa lisäksi lainaa alemmalla korolla laajempien korkomarkkinoiden ansiosta.lähde?

Varantovaluutat
Valuuttojen osuudet valuuttavarannoista [1][2][3]
1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
Yhdysvaltain dollari 59,0% 62,1% 65,2% 69,3% 71,0% 70,5% 70,7% 66,5% 65,8% 66,0% 66,4% 65,7% 64,1% 64,1% 62,1% 61,8% 62,3% 61,9%
Euro 17,9% 18,8% 19,8% 24,2% 25,3% 24,9% 24,3% 25,2% 26,3% 26,4% 27,6% 26,0% 24,7% 23,9%
Saksan markka 15,8% 14,7% 14,5% 13,8%
Ranskan frangi 2,4% 1,8% 1,4% 1,6%
Englannin punta 2,1% 2,7% 2,6% 2,7% 2,9% 2,8% 2,7% 2,9% 2,6% 3,2% 3,6% 4,2% 4,7% 4,0% 4,3% 3,9% 3,8% 4,0%
Japanin jeni 6,8% 6,7% 5,8% 6,2% 6,4% 6,3% 5,2% 4,5% 4,1% 3,8% 3,7% 3,2% 2,9% 3,1% 2,9% 3,7% 3,6% 3,9%
Sveitsin frangi 0,3% 0,2% 0,4% 0,3% 0,2% 0,3% 0,3% 0,4% 0,2% 0,2% 0,1% 0,2% 0,2% 0,1% 0,1% 0,1% 0,1% 0,1%
Muut 13,6% 11,7% 10,2% 6,1% 1,6% 1,4% 1,2% 1,4% 1,9% 1,9% 1,9% 1,5% 1,8% 2,2% 3,1% 4,4% 5,4% 6,1%

Yhdysvaltain dollari

Yhdysvaltain dollari on merkittävin varantovaluutta. Viime vuosikymmenenä noin kaksi kolmasosaa maailman valuuttavarannoista oli dollareissa. Tämä johtuu vuonna 1944 solmitusta Bretton Woodsin sopimuksesta ja petrodollarista. Tämän katsotaan osaltaan mahdollistaneen Yhdysvaltain korkean kauppavajeen, jonka taloudelliset seuraukset ovat lykkääntyneet. Jos ulkomaiset toimijat alkavat siirtää varantojaan pois dollarista, pidetään sen seurauksia vakavana Yhdysvaltain taloudelle.lähde?

Euro

Euro on maailman toiseksi yleisin varantovaluutta noin neljänneksen osuudella. Euro peri pitkälti Saksan markan aseman varantovaluuttana. Viime vuosina sen asema on vahvistunut euroalueen kasvun myötä ja keskuspankkien hajauttaessa reservejään. Muun muassa Yhdysvaltain keskuspankin entinen pääjohtaja Alan Greenspan totesi syyskuussa 2007, että euro saattaa korvata dollarin ensisijaisena varantovaluuttana tai voi nousta yhtä merkittäväksi.lähde?

Kiinan juan

IMF hyväksyi Kiinan juanin varantovaluutaksi marraskuussa 2015. Lokakuusta 2016 alkaen sen osuus tulee olemaan 10,92 % IMF:n kansainvälisestä valuuttakorista.[4][5]

Muut valuutat

Muita merkittäviä valuuttoja ovat Englannin punta, Japanin jeni ja Sveitsin frangi. Punta oli toiseen maailmansotaan asti paljon nykyistä merkittävämpi valuutta. 1900-luvulla sen asemaa heikensivät muun muassa maailmansotien rasitukset ja Yhdysvaltain nousu suurimmaksi taloudeksi. Viime vuosina se on parantanut asemiaan osin euroalueen läheisyyden ja toisaalta Japanin talousongelmien seurauksena. Sveitsin frangin asemaa selitetään sen vakaudella.lähde?

Varantovaluuttojen vertailua

Yhdysvaltojen dollarin hegemonisen aseman varteenotettavia haastajia ovat euro, jeni ja juan.lähde? Jokaiseen niistä kuitenkin liittyy omat ongelmansa: euron pitkän aikavälin näkymät ja vakaus eivät ole varmoja, Japani on ollut kaksi vuosikymmentä talouskurimuksessa, Kiina ei ole läpinäkyvä eikä juan ole täysin vaihdettavissa.[6] Kiina on pyrkinyt edistämään juanin kansainvälistä käyttöä ja tämä on selvä kehityssuunta. Kiinan tavoitteena on, että juan on täysin vaihdettavissa vuonna 2020.[7]

Lähteet
  1. (December 2005) Review of the International Role of the Euro (PDF), Frankfurt am Main: EKP. print); (online).
  2. For 1995–1999, 2006–2012: Currency Composition of Official Foreign Exchange Reserves (COFER) (PDF) January 3, 2013. IMF.
  3. For 1999–2005: International Relations Committee Task Force on Accumulation of Foreign Reserves (February 2006). The Accumulation of Foreign Reserves (PDF), Occasional Paper Series, Nr. 43, Frankfurt am Main: EKP. (print); (online).
  4. China's yuan gains IMF reserve status BBC News. Viitattu 18.1.2016. (englanniksi)
  5. IMF Approves Reserve-Currency Status for China's Yuan Bloomberg Business. Viitattu 18.1.2016. (englanniksi)
  6. https://economictimes.indiatimes.com/news/international/business/how-the-us-has-made-a-weapon-of-the-dollar/articleshow/65715068.cms
  7. https://www.scmp.com/business/banking-finance/article/2127771/trumps-policies-make-fully-convertible-yuan-2020-impossible
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.