Reserviläinen (lehti)

Reserviläinen'lehden taustalla on Reserviupseeri-niminen lehti, jonka ensimmäinen numero ilmestyi huhtikuussa 1933. Sen pääkirjoituksessa lehden tarkoituksena todettiin olevan mm. maanpuolustustietouden lisäämisen sekä reserviläisjärjestöjen tehtävien määrittelyn. Lehti ei ilmestynyt talvisodan aikana, koska sen tekijät olivat rintamalla. Ilmestyminen alkoi uudestaan kesällä 1940 ja jatkui seuraavan vuoden pientä taukoa lukuun ottamatta myös koko jatkosodan ajan. Sotien jälkeen lehti suuntautui enemmän reserviläisjäsenistön tarpeisiin, keskittyen sotilas- ja asetekniikkaan. Vuonna 1953 sen nimeksi tuli Reservin Upseeri ja se muuttui selvemmin aikakauslehden tyyppiseksi. Reservin aliupseeriston järjestäytyminen omaksi liitokseen johti vuonna 1960 toisen lehden, 'Reservin Aliupseerin' perustamiseen. Vain kansi ja pääkirjoitus poikkesivat lehdissä toisistaan. Kahtiajako päättyi, kun lehdet yhdistyivät vuonna 1969 Reserviläinen-nimellä.

Lehden alkuvuosien päätoimittajat olivat järjestöaktiiveja ilman toimittajakokemusta. Topi Törmä 1960-luvun lopussa oli markkinoinnin asiantuntija ja häntä seurannut Ruotuväki -lehden aiempi päätoimittaja everstiluutnantti Pentti Palmu lehtialan osaaja: ensimmäinen ja samalla viimeinen kokopäivätoiminen lehden päätoimittaja. Häntä seurasi toinen evp-upseeri, mutta kolme viimeisintä päätoimittajaa ovat olleet ammatiltaan lehtimiehiä. Lehden päätoimittajat ovat seuraavat:

• N. A. Osara (Hilden), 1933–1934 (Reserviupseeri)
• Ilmo Ollinen, 1945–1958 (Reserviupseeri ja Reservin Upseeri)
• Lauri K. J. Tukiainen, 1958–1965 (Reservin Upseeri)
• Gunnar Lehti, 1960–1966 (Reservin Aliupseeri)
• Aarne Santavuori, 1965 (Reservin Upseeri)
• Vilho Koiranen, 1966–1968 (Reservin Upseeri, Reservin Aliupseeri)
• Heikki Sysimetsä, 1969 (Reserviläinen, kuten seuraavatkin päätoimittajat)
• Topi Törmä, 1969–1978
• Pentti Palmu, 1978–1982
• Väinö Kangaspunta, 1982–1985
• Pekka Ruusukallio, 1985–1992
• Leevi Korkkula, 1992–2003
• Kari Vainio, 2003–2009
• Mirva Brola, 2009–2014
• Tuomas Kaarkoski 2014–

Lehdellä on ollut muutamaa vuotta lukuun ottamatta toimituksesta ja lehden teosta vastaava toimitussihteeri, sittemmin myös toimituspäällikkö.

Vuodesta 1935 lehden toimituskunnassa on ollut vapaaehtoinen aktiiviupseeri sotilasasiantuntijana. Enimmäkseen he ovat olleet everstejä tai everstiluutnantteja paitsi kommodorina tehtävään pyydetty, myöhempi merivoimien komentaja, vara-amiraali Sakari Visa. Yksi lehden avustajista kohosi puolustusvoimien komentajaksi, jalkaväenkenraali Sakari Simelius. Lehden sotilasasiantuntijoina ovat toimineet seuraavat henkilöt (sotilasarvo reserviin siirtyessä):

• Kenraaliluutnantti T. V. Viljanen, 1935–1937
• Everstiluutnantti S. V. Susi, 1937–1947
• Everstiluutnantti Martti Santavuori, 1947–1949
• Jalkaväenkenraali Sakari Simelius, 1949–1959
• Eversti K. J. Mikola, 1959–1969
• Eversti Vilho Tervasmäki, 1969–1975
• Kenraalimajuri Juhani Ruutu, 1975–1977
• Kenraalimajuri Risto Setälä, 1977–1982
• Kenraalimajuri Hannu Särkiö, 1982–1986
• Vara-amiraali Sakari Visa, 1986–1994
• Prikaatikenraali Pentti Airio, 1994–1996
• Kommodori Matti Mäkinen, 1996–1998
• Eversti Leo Kotilainen, 1998–2000
• Everstiluutnantti Jarmo Nieminen, 2001
• Eversti Pertti Suominen, 2002–2004
• Eversti Jarmo Jokisalo, 2005–2007
• Eversti Heikki Bergqvist, 2007–2008
• Eversti Pertti Laatikainen, 2008–2012

Eversti Hannu Hyppönen toimii lehden sotilasasiantuntijana vuoden 2012 alusta. Hän toimii Pääesikunnan koulutusosaston päällikkönä, koulutuspäällikkönä ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen tarkastajana.

Lehden tavoite ei ole juuri 75 vuodessa muuttunut. Sillä on noin 130 000 lukijaa, painos on keskimäärin 65 000 kappaletta. Tilaus on liitetty reserviläisjärjestöjen jäsenmaksuihin, mutta vuoden ensimmäinen numero jaetaan kaikille varusmiehille ja syksyisin ilmestyy toinen, laajan jakelun teemanumero. Se jaetaan kaikille abiturienteille. Näiden numeroiden painosmäärä on 80 000–100 000 kappaletta.

• Riikonen, J. 2008. Reserviupseerista Reserviläiseksi. Reserviläinen, 8/2008, 4.12.2008, s. 25.