Repoveden kansallispuisto

Repoveden alueet siirtyivät 1910-luvulla Kymi-yhtiön haltuun ja metsätalouskäyttöön. Vuonna 2001 UPM-Kymmene lahjoitti valtiolle kolmasosan tulevan kansallispuiston maista ja esitti Aarnikotkan metsän luonnonsuojelualueen perustamista omille mailleen. Repoveden kansallispuisto perustettiin 1. tammikuuta 2003. Kansallispuiston pinta-ala on 15 neliökilometriä, Aarnikotkan metsän luonnonsuojelualueen pinta-ala 14 neliökilometriä. Repoveden alue oli ollut retkeilijöiden suosiossa jo vuosikymmeniä ennen varsinaisen kansallispuiston perustamista.

Olhavanvuori tammikuussa 2020.

Repoveden kansallispuistolla on kolme sisäänkäyntiä: pohjoisesta Saarijärvi ja etelästä Lapinsalmi sekä Tervajärvi. Lapinsalmen sisäänkäynti on päiväretkeilijöiden keskuudessa suosituin.

Puiston alueelle on rakennettu kattava merkittyjen retkeilypolkujen verkosto sekä useita telttailu- ja tulentekopaikkoja. Polkuverkosto tarjoaa nähtävää ja koluttavaa muutaman päivän retkeilyä varten. Lapinsalmen sisäänkäynniltä lähtee 5 km pituinen Ketunlenkki, joka on puiston suosituimpia rengasreittejä. Ketunlenkiltä pääsee kulkemaan merkitylle Kaakkurin kierrokselle, joka on 27 km mittainen kaikki sisäänkäynnit ja puiston useita nähtävyyksiä kiertävä rengaslenkki. Ketunlenkin varrella on vaijerilossi, nuotiopaikkoja, Katajavuori upeine näköaloineen ja Lapinsalmen riippusilta.

Lapinsalmen riippusilta sortui heinäkuussa 2018, kun kiinnityksessä käytetty ankkuritanko petti, mutta sillalla olleet eivät loukkaantuneet. Tilalle rakennettiin kesällä 2019 uusi silta.[2] Uusi teräksinen ja yli kaksi kertaa vanhaa leveämpi silta avattiin syksyllä 2019.[3]

Puiston läpi kulkee myös 120 kilometrin mittainen Valkealan ulkoilureitti. Kansallispuiston järvet tarjoavat oivan mahdollisuuden retkeillä soutaen tai meloen. Vaellusreitistö Repovedeltä Mouhun kautta Mäntyharjulle ja Pertunmaalle on liitetty Suomen Ladun ylläpitämään nettikarttaan Euroopan kaukovaellusreitistöistä Suomessa. Opasteissa on E10-kilvet.

Repoveden nähtävyyksiin kuuluvat esimerkiksi kiipeilijöiden suosima Olhavanvuori, joka on yksi Etelä-Suomen parhaista kiipeilypaikoista, sekä Suomen Kultareitti, joka tarjoaa mahdollisuuden tutustua vesibussin kyydissä erämaa-alueeseen. Puistossa sijaitsee myös useita näkötorneja ja alueen uittoperinteestä kertova Kuutinlahti entisöityine uittokanavineen. Lapinsalmen riippusilta on varsinkin turistiryhmien suosiossa.

Repoveden kansallispuisto on Kaakkois-Suomen suurin yhtenäinen rakentamaton metsä-, suo- ja järvialue. Repoveden peruseläimistöön kuuluvat muun muassa kaakkuri, ilves, hirvi, pöllöt ja erilaiset kanalinnut.

Repoveden alueen läheisyydessä Tihvetjärven ja Vuohijärven välisellä alueella on Elvingin torni, josta on mainiot näkymät Repovedenkin suuntaan.

• 
  Kansallispuiston maisemaa näkötornilta etelään
• 
  Lapinsalmen vanha riippusilta.
• 
  Kansallispuistossa sijaitseva kalliomaalaus on maalattu kalliossa piirtyvien ihmiskasvojen profiilin alle.
• 
  Kuusimetsää Aarnikotkan suojelualueella.
• 
  Kirnukankaan laavu

• Luettelo Suomen Natura 2000 -alueista

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Repoveden kansallispuisto Wikimedia Commonsissa

• Häyrinen, Tuomo et al.: Repovesi: erämaa Etelä-Suomessa. Helsinki: Edita, 2003. ISBN 951-37-3769-1.
• Repoveden kansallispuisto Metsähallituksen sivuilla
• Repovesi Ympäristö.fi-sivustolla
• Laaja kokoelma tietoa sekä melonta- ja retkikarttoja Repovedestä Tervarummun oppaiden toimittamana.
• Syntyperäisen paikallisen ammattierä- ja luonto-oppaan blogi Repovedestä ja sen lähialueista sekä historiasta.
• Repovesi Ylen Elävässä arkistossa