Renny Harlin

Harlin ja Selin alkoivat tehdä elokuvakäsikirjoitusta yhdessä. He olivat samaa mieltä siitä, että suomalaisten elokuvien pitäisi olla toiminnallisia ja antaa katsojalle elämyksiä. Kaksikko alkoi kerätä rahoitusta suunnittelemalleen arktiselle toimintaelokuvalle Wild Force, ja he saivat toimintatähti Chuck Norrisin alustavasti lupautumaan elokuvan pääosaan. Norris perui lopulta osallistumisensa ja elokuvasta saatiin kuvatuksi valmiiksi ainoastaan traileri. Saatuaan tarpeeksi rahoitusta kokoon Harlin ryhtyi ohjaamaan Lapissa esikoiselokuvaansa Jäätävä polte, jossa hyödynnettiin aiemman elokuvaprojektin lavasteita. Elokuva valmistui joulukuussa 1985 ja sai Yhdysvalloissa ensi-iltansa seuraavan vuoden elokuussa. Elokuvaa esitettiin Yhdysvalloissa yli tuhannessa teatterissa, ja sen esitysoikeudet myytiin kymmeniin maihin. Suomessa elokuva joutui kuitenkin sensuurin hyllylle vuoden ajaksi, sillä Valtion elokuvatarkastamo kielsi sen esittämisen elokuvan raakuuden sekä mahdollisten Suomen ulkovaltojen suhteisiin vaikuttavien haittojen vuoksi. Elokuvan esittäminen hyväksyttiin lopulta siihen tehtyjen leikkausten jälkeen.[16][17]

Harlin oli tunnettu vuoteen 1985 saakka Lauri Harjolana. Hän oli kuitenkin tuolloin jo paljon tekemisissä amerikkalaisten kanssa, ja nimi aiheutti Yhdysvalloissa toistuvia väärinkäsityksiä – etunimeä luultiin joskus naisen nimeksi “Laurie”, ja sukunimeä luultiin meksikolaiseksi ja äännettiin “arhoola”. Koska Harlin oli päättänyt muuttaa Yhdysvaltoihin, hän otti uudelleen käyttöön ensimmäisen etunimensä Renny ja isänsä alkuperäisen sukunimen Harlin.[2] Nimenmuutos virallistettiin syksyllä 1985[2] tai vuonna 1987[3].

Harlinin ensimmäinen elokuva ei ollut tehnyt hänestä vielä tunnettua tai rikasta Hollywoodissa, vaan hän oli suurissa veloissa ja ilman agenttia. Jäätävän poltteen nähnyt elokuvatuottaja Irwin Yablans tarjosi Harlinille Vankila-elokuvan käsikirjoitusta filmattavaksi pienellä budjetilla. Elokuva on vankilaan sijoittuva kauhuelokuva. Sitä alettiin kuvata loppukeväällä 1987, ja ensi-iltansa se sai alkuvuonna 1988. Elokuvaa ei markkinoitu mitenkään, ja aikanaan se jäi melko vähälle huomiolle.[18]

Tuottaja Robert Shaye palkkasi pian Vankilan ensi-illan jälkeen Harlinin ohjaamaan New Line Cinemalle suuren budjetin elokuvan Painajainen Elm Streetillä 4 – Unien valtias. Harlin lisäsi elokuvasarjan kauhuteemaan surrealismia ja huumoria. Elokuussa 1988 julkaistu elokuva sai lehdissä myönteisiä arvosteluja.[19] Myös sen menestys oli elokuvasarjan toistaiseksi paras: se oli Yhdysvaltain 19. katsotuin vuonna 1988, usean viikon ajan ykkönen, ja se tuotti yksin Yhdysvalloissa yli 49 miljoonaa dollaria.[6] Harlin sai Elm Streetistä parhaan ohjaajan Saturn-palkintoehdokkuuden.[20]

Harlin vieraili Suomessa vuodenvaihteessa 1988–1989, kun Elm Street sai Suomessa ensi-iltansa. Hän sai kotimaassaan paljon mediajulkisuutta ja elokuvastaan pääasiassa myönteistä kritiikkiä. Harlinia kuitenkin järkytti se, että Suomen sensuuriviranomainen oli saksinut elokuvaa.[21]

Elm Streetin menestyksen ansiosta Harlin sai agentikseen nuoren David Goldmanin kuuluisasta William Morris Agency -agentuurista. Rahatilanteensa parannuttua Harlin muutti parempaan vuokra-asuntoon ja osti punaisen avo-Ferrarin. Harlinille alkoi tulvia käsikirjoituksia luettavaksi. Hänestä oli tullut kiinnostava elokuvaväen keskuudessa, ja yhteistyötä hänen kanssaan ehdottelivat muun muassa tuottaja Steven Spielberg ja näyttelijä Sylvester Stallone.[22] Harlin pääsi myös elokuvaohjaajien liiton jäseneksi, mikä avasi hänelle ovet isoilla studiolla työskentelemiseen.[23]

20th Century Fox kiinnitti Harlinin ohjaamaan Alien 3:n, mutta kun Harlinin näkemys elokuvan mielekkäästä sisällöstä ei vastannut yhtiön näkemystä, Harlin irtautui projektista ja sai sen sijaan ohjattavakseen kaksi elokuvaa, jotka saivat ensi-iltansa vuonna 1990.[24] Näistä Ford Fairlane floppasi, mutta Die Hard 2 – vain kuolleen ruumiini yli menestyi ja tuotti maailmanlaajuisesti 240 miljoonaa dollaria 70 miljoonan budjetilla[25]. Die Hard sai hyviä arvosteluja ja poiki useita haastatteluja ja lehtijuttuja. Ford Fairlaneen ei Harlin itse ollut tyytyväinen. Ohjaajan mielestä elokuvan olisi pitänyt toimiakseen kokonaisuutena olla toteutunutta poskettomampi.[26]

Kesällä 1990 Harlin perusti oman elokuvayhtiönsä nimeltä Midnight Sun Pictures ja avasi sen toimiston Sunset Boulevardille.[27]

Harlinin tuottama Rambling Rose (1991) voitti vuonna 1992 parhaan elokuvan palkinnon ja lisäksi Martha Coolidge voitti samasta elokuvasta parhaan ohjaajan palkinnon Film Independent Spirit Awards -palkintogaalassa.[28] Harlinin silloinen naisystävä Laura Dern sai elokuvasta Oscar-ehdokkuuden parhaasta naispääosasta.^lähde?

Harlinille myönnettiin Helsingissä vuonna 1991 Jussi-palkinto elämäntyöstään.[29] Seuraavana vuonna Harlin vaihtoi agenteikseen CAA-agentuuria edustaneet Richard Lovettin ja Jay Moloneyn.[30]

Seuraavaksi Harlin ohjasi yhden tunnetuimmista elokuvistaan, Cliffhanger – kuilun partaalla (1993). Elokuvan pääosassa esiintyy Sylvester Stallone. Cliffhanger tuotti maailmanlaajuisesti 255 miljoonaa dollaria ja sai kolme Oscar-ehdokkuutta.[6]

Harlin oli jakanut aikansa Kalifornian ja Suomen välillä. Vuonna 1992, Cliffhangerin kuvausten vielä ollessa kesken, hän tuli Suomeen tekemään Gladiaattorit-televisiosarjaa sekä perustamaan Planet FunFun -huvipuistoa Markus Selinin kanssa. Harlin kävi myös Linnan kutsuilla ja tanssitti presidentin tytärtä.[31]

Harlinille tarjottiin hänen kertomansa mukaan ohjattavaksi James Bond -elokuvaa 007 ja kultainen silmä. Harlin kieltäytyi tarjouksesta etupäässä siksi, ettei pitänyt Timothy Daltonia sopivana pääosaan. Harlin oli pitänyt Daltonin edeltäjiä Sean Connerya ja Roger Moorea sopivan charmikkaina rooliin ja ehdotti Pierce Brosnania Daltonin korvaajaksi.[32][33] Bondin lisäksi Harlin hylkäsi 1990-luvulla muitakin hänelle ehdotettuja projekteja, joista tuli muiden käsissä menestyksiä, kuten Rush Hour – Rankka pari.[34]

Harlinin seuraava ohjaus, merirosvoelokuva Kurkunleikkaajien saari (1995) floppasi näyttävästi. Elokuvaan ei saatu tunnettua miestähteä Harlinin vaimon Geena Davisin rinnalle, ja tuotantoyhtiö Carolcolla oli markkinointiin käytettävänä vain viisi miljoonaa dollaria.[35] Lähes sadan miljoonan dollarin budjetilla tuotettu elokuva tuotti vain 18,5 miljoonan dollarin lipputulot.[36]

Harlinin seuraavassa elokuvassa The Long Kiss Goodnight (1996) Geena Davisin vastanäyttelijänä on Samuel L. Jackson, jonka kanssa Harlin teki myöhemmin lisää yhteistyötä. Kuten muutama muukin Harlinin elokuvista, tämäkin toimintaelokuva tapahtuu lumisessa ympäristössä.[37] Elokuva floppasi lippuluukuilla: 65 miljoonalla dollarilla tuotettu elokuva tuotti Yhdysvalloissa vain 33 miljoonaa.[6] Moni on kuitenkin nimennyt Long Kissin suosikikseen Harlinin elokuvista, ja myös Harlin itse sanoi vuonna 2021 sen olevan hänelle itselleen rakkain oma elokuvansa. Vaatimattomien katsojalukujen Harlin arvelee johtuneen elokuvan epätavanomaisesta sankariparista.[38]

Vuonna 1999 julkaistu haiaiheinen kauhutrilleri Deep Blue Sea toi Harlinille jälleen menestystä ja tuotti 165 miljoonaa dollaria 60 miljoonan budjetilla.[39] Elokuvassa on Harlinin aiempiin elokuviin verrattuna nopeampi rytmi, jollainen noihin aikoihin oli alkanut yleistyä elokuvissa.[40] Harlin on kertonut tunteneensa tuolloin, että Deep Blue Sea nosti hänet takaisin ohjaajien kärkiryhmään.[41]

Deep Blue Sean jälkeen Harlin palasi William Morrisin agenttitoimiston asiakkaaksi.[42] Harlinin seuraavan projektin oli tarkoitus olla elokuvasovitus Ray Bradburyn novellista Ukkosen jyrähdys, mutta Harlin sai potkut esitettyään liian radikaaleja muutoksia käsikirjoitukseen.[43] Ohjaajaa vaihdettiin, mutta Harlin merkittiin yhdeksi elokuvan tuottajista.^lähde?

Vuonna 2001 sai ensi-iltansa Harlinin ohjaama sekä Sylvester Stallonen käsikirjoittama ja tähdittämä autourheiluelokuva Driven. Harlin oli alun perin suunnitellut elokuvaa Ayrton Sennasta ja lyöttäytyi yhteen ystävänsä Stallonen kanssa, joka myös suunnitteli Formula 1 -maailmaan sijoittuvaa elokuvaa. Kun sopimusta Bernie Ecclestonen kanssa ei saatu aikaan, elokuva sijoittuikin lopulta CART-sarjan miljööseen. Harlin kutsuu Drivenin tekemistä elämänsä suurimmaksi virheeksi. Hän hyväksyi elokuvasta pienemmän palkkion kuin edellisestä elokuvastaan, mikä laski hänen markkina-arvoaan Hollywoodissa. Myös ohjaajan käytössä oleva rahamäärä oli suhteellisen pieni, Harlinin mukaan käytännössä vain 30 miljoonaa dollaria. Lisäksi Harlinin ja Stallonen ystävyys katkesi heidän riittaannuttuaan elokuvan kuvausten jälkeen.[44] Driven jäi taloudellisesti tappiolle budjetin oltua 70 miljoonaa ja lipputulojen 54 miljoonaa dollaria.[45][46]

Harlin ohjasi FBI:sta ja sarjamurhaajasta kertovan Mindhunters-elokuvan vuonna 2002 Weinsteinin veljesten Miramax-yhtiölle. Harvey Weinstein halusi kuitenkin leikkauttaa valmiista elokuvasta alle 13-vuotiaille sallitun version. Kun tämä ei yrityksistä huolimatta onnistunut, tuottaja menetti uskonsa elokuvaan, ja se tuli Yhdysvaltain teattereihin melko huomaamattomasti vasta vuonna 2005 eikä menestynyt.[47]

Harlinin seuraava projekti oli ohjata uudelleen Manaaja: Alku tuottajien oltua tyytymättömiä Paul Schraderin ohjaamaan versioon. Harlin joutui käytännössä kuvaamaan elokuvan uusiksi, vaikka rahaa ei enää ollut paljon käytettävissä. Harlin on kutsunut kokemusta painajaiseksi itselleen, eikä pidä tilkkutäkkimäistä elokuvaa omana elokuvanaan.[48]

Vuonna 2006 ensi-iltansa saanut The Covenant jatkoi Harlinin perinteitä, joissa kohtuulliseen kaupalliseen menestykseen yhdistyivät arvostelijoiden moitteet. Elokuva on Rotten Tomatoesin mukaan vuosikymmenen 31. huonoin elokuva[49]. The Covenantin budjetti oli vain 20 miljoonaa,[50] mutta elokuva tuotti lippuluukuilla 38 miljoonaa dollaria ja DVD-myynnillä 26 miljoonaa sekä nousi ensi-iltaviikollaan katsotuimmaksi elokuvaksi Yhdysvalloissa.^lähde?

Vuonna 2006 Harlinille selvisi, että hänen pitkäaikainen talousmanagerinsa oli kavaltanut häneltä useita miljoonia dollareita ja jättänyt myös Harlinin verot maksamatta. Harlin ei ollut koskaan tarkistanut omia tilejään tai luottokorttilaskujaan, joten manageri oli saanut varastaa häneltä kaikessa rauhassa.[51]

Harlinin uran alamäki jatkui vuonna 2007, kun seesteisempi Cleaner ei päässyt Yhdysvalloissa lainkaan elokuvateatterilevitykseen. 12 Rounds (2009) oli Harlinin paluu toimintaelokuviin. Elokuva teki show-painija John Cenasta elokuvatähden ja menestyi kohtalaisesti lippuluukuilla.

Harlin sai vuonna 2009 Yhdysvaltain kansalaisuuden mutta piti myös Suomen passin. Samana vuonna hän vaihtoi agenttia jälleen, tällä kertaa United Talent Agencylle. Siitä lähtien hänen agenttejaan ovat olleet Charlie Ferraro ja Max Michael.[52]

Venäjän–Georgian sotaa Georgian näkökulmasta käsittelevä Viiden päivän sota (2011) oli Harlinin uralla askel erikoiseen suuntaan. Elokuvan rahoittivat pääosin georgialaiset tahot, ja 12 miljoonalla dollarilla tuotetun elokuvan lipputulot jäivät muutamaan sataan tuhanteen. Elokuvaa nähtiin Yhdysvalloissa pienen jakeluyhtiön levityksessä muutamassa elokuvateatterissa.[53][54]

Suunnitellusta Mannerheim-elokuvaprojektista Harlin jättäytyi pois toukokuussa 2011. Harlin kertoi hylänneensä useita Hollywood-tarjouksia odotettuaan Mannerheim-projektin alkamista. Hanke on ollut vireillä vuodesta 2000.[55]

Vuosina 2011–2013 Harlin kuvasi Yhdysvalloissa muutamia jaksoja eri televisiosarjoihin. Hän oli silloin vailla työtä ja halusi myös oppia sarjamaisen formaatin ohjaamisen. Harlin on suunnitellut myös omien televisiosarjojen tekemistä.[56]

Lumisen Djatlovin solan onnettomuutta kuvaava Devil’s Pass (2013) kuvattiin Venäjällä. Harlinin mukaan hänen aiempi kuvausmatkansa Georgiaan aiheutti Venäjän-matkalla uhkaavan tunnelman, sillä maat olivat sodan jäljiltä yhä huonoissa väleissä. Elokuva ei juurikaan menestynyt.[57]

The Legend of Hercules (2014) palautti Harlinin isoihin tuotantoihin ja hänen elokuvansa laajaan maailmanlaajuiseen jakeluun. Kreikan jumalista kertoneen toimintaelokuvan todellinen budjetti oli Harlinin mukaan vain 20 miljoonaa dollaria. Harlin ei ollut tyytyväinen käsikirjoitukseenkaan, mutta elokuva menestyi kuitenkin kansainvälisesti hyvin.[58] Elokuvan tuotto lippuluukuilla on ollut jo 61 miljoonaa.[59]

Alkuvuonna 2014 Harlin sai hongkongilaiselta elokuvatähdeltä Jackie Chanilta kutsun tulla tekemään toimintaelokuvaa Kiinaan. Harlin muutti Pekingiin ja ryhtyi valmistelemaan Skiptrace-elokuvaa, jonka kuvaukset alkoivat loppuvuonna. Kiinalainen tapa tehdä elokuvia improvisoimalla paljon oli Harlinille uusi, mutta hän on sanonut nauttineensa siitä. Elokuva menestyi erittäin hyvin ja tuotti ensimmäisen kahden viikon aikana jo yli 100 miljoonaa euroa, budjetin oltua vain 30 miljoonaa euroa[60]. Harlin on kertonut puhelimensa alkaneen jälleen soida ensi-illan jälkeen. Hän päättikin jäädä Kiinaan pitkäksi aikaa tekemään elokuvia ja osti Pekingistä asunnon.[61]

Harlinin toinen Kiinassa ohjattu elokuva oli videopeliin perustuva miekkailuelokuva Legend of the Ancient Sword (2017). Elokuvaa ei markkinoitu tai levitetty kunnolla, minkä Harlin arvelee johtuneen siitä, että elokuvan tuotantoyhtiön johto oli vaihtunut kuvausten aikana.[62]

Harlinin kolmas kiinalainen elokuva Bodies at Rest (2019) on Die Hardia muistuttava toimintaelokuva, joka perustuu amerikkalaiseen käsikirjoitukseen.[63]

Harlin perusti vuonna 2018 intialaisen partnerinsa kanssa Kiinaan tuotantoyhtiön nimeltä Extraordinary Entertainment. Sen tarkoitus oli alkaa tuottaa elokuvia Aasiaan, mutta suunniteltu Operation Somalia ei edistynytkään mitenkään. Harlin arvelee Kiinan hallituksen alkaneen nähdä elokuvaviihteen merkityksen Kiinalle vähemmän tärkeänä kuin ennen.[64]

Harlin oli aistinut Kiinan ja Yhdysvaltain välien huononemisen, joten hän päätti kuvata seuraavan elokuvansa The Misfits Arabiemiraateissa. Elokuvan ensi-illan aikaan elokuvasta nousi kohu, kun Qatar väitti sen olevan itselleen vihamielinen.[65] Ryöstökomediaelokuva julkaistiin kesällä 2021.[66]

Harlin lensi tammikuussa 2020 Kiinasta Los Angelesin kautta Suomeen juuri ennen koronapandemian kiihtymistä. Kun Kiina suljettiin viruksen vuoksi, Harlin joutui jättämään asuntonsa ja tavaransa sinne odottamaan. Hän on sen jälkeen sanonut, ettei enää usko tekevänsä Kiinassa yhtään elokuvaa Kiinan ja Yhdysvaltain välisten suhteiden heikkenemisen vuoksi.[67]

Harlin ohjasi Suomessa vuonna 2021 ensi-iltansa saaneen Luokkakokous 3 – Sinkkuristeily -elokuvan.[68] Tammikuussa 2021 Harlin kertoi ohjaavansa Suomessa myös komisario Palmu -elokuvan. Elokuvaa käsikirjoitetaan jo, sen kuvaukset alkavat myöhemmin, ja sen on määrä saada ensi-iltansa vuonna 2023. Elokuva perustuu Mika Waltarin alkuperäistekstiin, ja sen käsikirjoitusta on tekemässä Waltarin lapsenlapsi Joel Elstelä.[69]

Vuonna 2021 Harlin on kuvannut Bulgariassa kauhuelokuvaa The Refuge.[70]

Harlin ohjaa uusintaversion vuoden 2008 elokuvasta The Strangers. Elokuvaa kuvataan Slovakiassa.[71]

Harlin on myös tehnyt cameoroolin elokuvassa Johtaja Uuno Turhapuro – pisnismies.

• Rambling Rose (Paras elokuva (tuottajana), 1992,)[28]

• Viiden päivän sota (ohjaus, 2011)

Harlin ei ole voittanut Golden Raspberry -huonouspalkintoa. Hän on saanut ehdokkuudet seuraavista ohjauksistaan:^lähde?

• Ford Fairlane (1990)
• Kurkunleikkaajien saari (1995)
• Driven (2001)
• Manaaja: Alku (2004)
• The Legend of Hercules (2014)
• The Misfits (2021)