Renkainen
Renkainen on Etelä-Pohjanmaalla Ähtärissä Rämälän kylän lähellä sijaitseva järvi.[2][1]
| Renkainen | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Etelä-Pohjanmaa |
| Kunnat | Ähtäri |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Niemisjoen valuma-alue (35.47) |
| Laskupuro | Pohjoispuro Pemuun [1] |
| Järvinumero | 35.472.1.004 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 200,8 m [1] |
| Pituus | 1,4 km [1] |
| Leveys | 850 m [1] |
| Rantaviiva | 3,892 km [2] |
| Pinta-ala | 67,428 ha [2] |
| Tilavuus | 0,00081697 km³ [2] |
| Keskisyvyys | 1,21 m [2] |
| Suurin syvyys | 2,2 m [2] |
| Saaria | ei saaria [1] |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Maantietoa
Renkaisen pinta-ala on 67 hehtaaria, se on 1,4 kilometriä pitkä ja 850 metriä leveä. Järven eteläosaa kutsutaan Pihtilahdeksi, ja toinen nimetty lahti on Halttusenlahti koillisosassa. Renkaisella ei ole kartan mukaan saaria. Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Järven tilavuudeksi on saatu 817 000 kuutiometriä. Järvi on tasaisen matala; sen keskisyvyys on 1,2 metriä ja suurin syvyys 2,2 metriä.[2][1] Rantaviivan pituus on 3,9 kilometriä ja rannat ovat pääasiassa metsämaastoa.[2][3] Renkaisen itäpuolista metsäaluetta kutsutaan nimellä Renkaisenaho. Valtatieltä 18 kääntyvä Koiraperäntie ohittaa järven 500 metrin etäisyydeltä.[1]
Luontoarvoja
Vedenlaatu
Renkaisen vedenlaatu oli vuonna 2008 julkaistujen tietojen mukaan välttävä johtuen pääasiassa voimakkaasta rehevyydestä ja humuspitoisuudesta. Järven vesi oli väriltään tummanruskeaa. Vedestä oli havaittu etenkin lopputalvesta korkea typpipitoisuus.[4]
Eläimistö
Renkaisessa elää runsaasti pienikokoista ahventa, minkä vuoksi järvi on ollut pilkkijöiden suosiossa. Järvestä on tavattu myös haukea, madetta sekä tavanomaisia särkikaloja. Vuonna 2008 julkaistujen tietojen mukaan rapu ei kuulunut järven eläimistöön.[4]
Virkistyskäyttö
Renkaisen rannoilla on jonkin verran haja-asutusta ja vapaa-ajan asutusta. Asutus on painottunut vahvasti järven pohjois- ja länsirannoille.[1][4] Renkainen on ollut varsin suosittu pilkkijöiden keskuudessa, joita kävi järvellä vuoden 2008 raportin mukaan noin 30–40 vuodessa. Muu kalastus järvellä on ollut vähäistä.[4]
Vesistösuhteet
Renkainen sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Ähtärin ja Pihlajaveden reittien valuma-alueen (35.4) Niemisjoen valuma-alueella (35.47), jonka Niemisveden alueeseen (35.472) se kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 200,8 metriä mpy.[2][1][5] Renkaisen pohjoispäässä sijaitsevasta luusuasta saa alkunsa Pohjoispuro, joka laskee Niemisveden alueen suurimman järven Niemisvesi-Pemun itäisempään altaaseen, Pemuun.[4][1][6] Kilometrin säteellä Renkaisesta sijaitsee ainoastaan yksi vähintään hehtaarin kokoinen lampi, Likolampi (4,8 ha).[2][1]
Lähteet
- Renkainen, Ähtäri (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 2.3.2022.
- Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 2.3.2022.
- Renkainen, Ähtäri (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 2.3.2022.
- LSY-2007-Y-85-päätös (1) (pdf) (tiedosto latautuu automaattisesti koneelle) 9.12.2008. Helsinki: Länsi-Suomen ympäristölupavirasto. Viitattu 2.3.2023.
- Renkainen (35.472.1.004) Järviwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 12.4.2019.
- Niemisveden alue (35.472) Järviwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 2.3.2023.
Ähtärinjärvi • Niemisvesi-Pemu • Hankavesi-Välivesi • Peränne • Liesjärvi
Kivijärvi • Ouluvesi • Jauhojärvi • Iso Haapajärvi • Valkeinen • Vähä Haapajärvi • Iso Vehkajärvi • Kortteinen • Hautojärvi
Voilampi • Hirvijärvi • Pusaanjärvi • Huikurinlampi • Renkainen • Saarinen • Arpainen • Kolunjärvi • Niemijärvi • Soukanjärvi • Vehunjärvi
Vähä Liesjärvi • Iso-Manalainen • Pyhikki • Iso Koirajärvi • Yläinen-Sappio • Karvalampi • Alainen-Sappio • Lylylampi • Keskinen • Saarijärvi • Iso Niemolampi • Aitojärvi • Keskinen-Tuhkio • Yläinen-Tuhkio • Savilampi • Haapolampi • Likolampi • Keskinen-Sappio • Vihtalampi • Iso-Nuoramo • Mantilanjärvi • Pöyhösenlampi • Kalliolampi • Tyystänjärvi • Palolampi
Kuorelampi • Polvilampi • Matolampi • Särkijärvi • Ahvenlampi • Kapealampi • Saarilampi • Heikinlampi • Lintulampi • Rajalampi • Heinä-Arpainen • Yläinen Heikinlampi • Pitkäjärvi • Ohenlampi • Heinälammi • Riutto • Suoverlampi • Mustalampi • Paloharjunlampi • Suolampi • Kaamatti • Onkilampi • Sysilampi • Kuolemainen • Kalliolampi • Mekkolampi • Hämeenlampi
Niinilampi • Likolampi • Iso Itälampi • Suolampi • Perilampi • Pieni Koirajärvi • Hirvilampi • Hirvilampi • Mustalampi • Iso Perimmäinen • Levä • Haukilampi • Kumpulampi • Heinälampi • Pieni-Manalainen • Ahvenlampi • Pieni Lintulampi • Hangonlampi • Sirkuslampi • Niittylampi • Ahvenlampi • Sammakkolampi • Valkealampi • Pökkölänlampi • Iso Hoikkalampi • Keskimmäinen-Nuoramo • Kotalampi • Pieni Itälampi • Paskolampi • Haukilampi • Haukilampi • Kaakkolampi • Kissalampi • Koivulampi
Huippalampi • Peuralampi • Pumppulampi • Likolampi • Valkealampi • Lehtilampi • Vasamanlampi • Sepänlampi • Saralammi • Onkilampi • Saralammi • Pieni-Perimmäinen • Paskolampi • Likolampi • Pahkalampi • Iso Haapalampi • Niinilampi • Murtolampi • Perunalampi • Kuolemainen • Heinälammi