Rekrytointi

Rekrytointi tarkoittaa työntekijöiden hakemista avointa työpaikkaa tai työtehtävää varten. Rekrytointiin kuuluu esimerkiksi työpaikkailmoituksen julkaiseminen, työhakemusten läpikäynti, hakijoiden haastattelu ja mahdollisesti testaus. Rekrytointia tekevät työnantajat itse, Työ- ja elinkeinotoimistot sekä rekrytointiin erikoistuneet yritykset.

Nuori mies rekrytoitavana.

Rekrytointi internetissä ja työpaikkailmoitussivustot

Tämäntyyppisillä sivustoilla on kaksi päätuotetta: työpaikkailmoitukset ja CV-pankkien ylläpito. Työnantajat voivat ilmoittaa sivuilla työpaikoistaan. Työnhakijat voivat puolestaan ladata ansioluettelonsa jäsenyritysten nähtäväksi. Työpaikkailmoitusten jättäminen ja CV-pankin käyttäminen on yleensä työnantajille maksullista. Nykyään on paljon myös rekrytointiyrityksiä, joille työnantaja voi ulkoistaa joko koko työntekijöiden hakuprosessin tai osia siitä.

Rekrytointijärjestelmät

Sähköiseen rekrytointiin kuuluvat verkkoilmoitusten ja CV-pankkien lisäksi hakemusten vastaanotto ja käsittely, hakijaviestintä ja yhteenvetojen kokoaminen kelpoisuuksien määrittelyyn [1]. Tässä prosessissa auttavat yhä useammin rekrytointijärjestelmät. Ne ovat tavallisesti internetselaimella toimivia sovelluksia, jotka hankitaan ohjelmistontoimittajalta sovellusvuokrauspalveluna (SaaS; Software as a Service) kuukausimaksua vastaan.

Rekrytointijärjestelmillä uusia työntekijöitä hakevat organisaatiot voivat koordinoida avoimia työpaikkoja valitsemissaan julkaisukanavissa ja hallita koko rekrytointiprosessia. Järjestelmien keskeisimpiä toimintoja ovat ilmoitusten hallinta ja julkaisu, työnhakijoiden rekisteröityminen ja hakemusten jättäminen sekä hakemusten käsittelyn lajittelu- ja raportointimahdollisuuksineen.

Työhakemukset jätetään rekrytointijärjestelmään organisaation internetsivujen kautta, jolloin hakijoista muodostuu CV-pankki. Järjestelmän avulla hakijoille voidaan viestiä prosessin etenemisestä sähköpostitse, tekstiviestein tai paperikirjeellä. Kun uusi työntekijä on sitten valittu, järjestelmää voi käyttää perehdyttämisaikataulun suunnitteluun ja seuraamiseen.

Työterveyslaitoksen ja Henkilöstöjohdon ryhmä – HENRY ry:n vuonna 2009 toteuttamassa tutkimuksessa Organisaatioiden rekrytointikäytännöt rekrytointijärjestelmien käyttäminen todettiin yhdeksi hyvin toimivista rekrytointikäytännöistä. Muita onnistuneisiin rekrytointeihin johtaneita käytäntöjä olivat sen mukaan esimerkiksi esimiesten ja organisaation henkilöstörekrytointitoiminnon aktiivinen rooli prosessissa. [2]

Samassa tutkimuksessa todettiin, että eniten sähköisiä rekrytointijärjestelmiä käytettiin julkisella sektorilla (yli 70 prosenttia). Pisimpään rekrytointijärjestelmiä oltiin hyödynnetty ICT-alalla, jolla toimivista yrityksistä yli 60 prosentilla oli ollut rekrytointijärjestelmä yli 3 vuotta. Tutkimukseen vastanneista yrityksistä vähiten rekrytointijärjestelmiä käyttivät kaupan ja yksityisten palveluiden alalla toimivat. Kaikilla aloilla sähköisten rekrytointijärjestelmien käyttö oli sitä harvinaisempaa mitä pienemmästä yrityksestä oli kyse. [3]

Katso myös

Lähteet
  1. Kokkonen, Marjut: [http://publications.theseus.fi/handle/10024/53232 Rekrytoinnin kehittäminen sähköisen järjestelmän myötä. Case: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri] Opinnäytetyö, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, s. 56. Viitattu 18.7.2013.
  2. Organisaatioiden rekrytointikäytännöt. Kyselytulokset syksyltä 2009 Yhteenveto. Työterveyslaitos ja HENRY ry. Helsinki: Työterveyslaitos, s. 36. Arkistoitu 18.1.2015. Viitattu 18.7.2013.
  3. Organisaatioiden rekrytointikäytännöt. Kyselytulokset syksyltä 2009 Yhteenveto. Työterveyslaitos ja HENRY ry. Helsinki: Työterveyslaitos, s. 21. Arkistoitu 18.1.2015. Viitattu 18.7.2013.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.