Pekka Rechardt
Eero Pekka ”Rekku” Rechardt (s. 11. helmikuuta 1952)[1] on suomalainen rock-kitaristi ja säveltäjä.
| Pekka Rechardt | |
|---|---|
 Pekka Rechardt Wigwam-keikalla marraskuussa 1974. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 11. helmikuuta 1952 |
| Muusikko | |
| Taiteilijanimi | ”Rekku” Rechardt |
| Tyylilajit | rock |
| Soittimet | kitara, sello |
| Yhtyeet | Wigwam, Lapinlahden Linnut, Black Crucifixion |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Ura
Rechardt tunnetaan parhaiten Wigwam-yhtyeestä, jossa hän on soittanut vuodesta 1974 alkaen, aina kun yhtye on aktiivinen. Wigwamin musiikkia on kutsuttu progressiiviseksi rockiksi, mutta vuonna 1975 julkaistu Nuclear Nightclub siirtyi edellisistä levyistä askeleen popmusiikin suuntaan. Rechardt itse on kuvaillut Wigwamin musiikkia termillä ”deep pop”.[2]
Rechardt julkaisi ensimmäisen sooloalbuminsa Snakecharm alkuvuonna 2007. Levyä oli tosin suunniteltu jo monia vuosia aiemmin.[3]
Rechardt soitti myös Lapinlahden Linnut -huumoriyhtyeessä vuosina 1995–2002 ja sävelsi ryhmän levyille muun muassa laulut Mun puutarhassa ja Voisinko olla minä.[3]
Pääsoittimenaan Rechardt on uransa läpi käyttänyt Les Paul -tyyppistä teetettyä sähkökitaraa. Sen kaula on Hoyer-orkesterikitaran kaula. Kitaran rungon suunnitteli Janne Ödner, ja se rakennettiin 1971–1972. Varsinaisen rakennustyön teki Malmström-niminen viulunrakentaja. Sekä mikrofonit, talla että virityskoneistot on ajan myötä vaihdettu alkuperäisistä, rakennettaessa käytetyistä.[4]
1980-luvun puolivälissä Rechardt aloitti uudelleen edellisellä vuosikymmenellä kesken jääneet sosiaalipsykologian opinnot Helsingin yliopistossa ja valmistui 1990-luvun puolella valtiotieteiden maisteriksi.[3]
Vuonna 2013 Rechardt palasi levyttäväksi taiteilijaksi suomalaisen Black Crucifixion -yhtyeessä. Rechardt soittaa kitaraa black metallin pioneeriyhtyeen Coronation of King Darkness -levyllä. Inferno-lehti kutsui yhteistyötä "täydelliseksi ratkaisuksi!"[5]. Rechardt soittaa myös yhtyeen 2018 ilmestyvällä Lightless Violent Chaos -albumilla. Molemmat Black Crucifixion -levyt ovat saaneet Inferno-lehden kriitikolta arvosanaksi 4,5/5 pistettä[6].
Rechardtille myönnettiin taiteilijaeläke 2013.[7]
Rechardt on tehnyt sävellyksiä Wigwamin, Lapinlahden Lintujen ja oman sooloalbumin lisäksi myös Freemanille ja Sakari Kuosmaselle. Hän on myös säveltänyt musiikkia elokuviin (mm. Apinan vuosi) ja näytelmiin (mm. Arto Mellerin Ryhmäteatterille kirjoittama Sopimus Mr. Evergreenin kanssa). Lisäksi hän on toiminut sovittajana. [8]
Diskografia
Omat albumit
Lähteet
- Antti Salaterä: Santaholmien sukutaulu santaholma.fi. 11.8.2004. Viitattu 26.6.2013.
- Mikko Meriläinen: Wigwam-historia Santaholmat-sukusivusto. Viitattu 3.5.2012.
- Suonna Kononen: Maisteri Rechardt, ikuinen etsijä – "Complete & unabridged version for Nuclear Netclub" 29.9.2000. WIGWAM Nuclear Netclub (Internet Archivessa). Viitattu 16.4.2016.
- Haastattelu Rytmi-lehdessä 5/2000
- Juutilainen, Joni: #104 pääarvio: Black Crucifixion – Coronation of King Darkness, Inferno 20.02.2013 (Internet Archivessa). Viitattu 16.4.2016.
- #104 pääarvio: Black Crucifixion – Coronation of King Darkness - Inferno.fi Inferno.fi. 20.2.2013. Viitattu 29.5.2018.
- Heille myönnettiin uudet taiteilijaeläkkeet 26.6.2013. Iltalehti. Viitattu 26.6.2013.
- Pekka Rechardt säveltäjänä Fono.fi. Viitattu 21.6.2015.
Katso myös
Aiheesta muualla
- Esittely Nuclear Netclubin sivuilla (Internet Archivessa)
- Pekka Rechardtin haastattelu, Säveltäjät ja Sanoittajat ELVIS ry
- Pekka Rechardtin sävellystuotanto Suomen äänitearkistossa (1901–1999)
| Studioalbumit |
Hard N’ Horny | Tombstone Valentine | Fairyport | Being | Nuclear Nightclub | Lucky Golden Stripes and Starpose | Dark Album | Light Ages | Titans Wheel | Some Several Moons |
|---|---|
| Livealbumit |
Live Music from the Twilight Zone | Wigwam Plays Wigwam – Live |
| Kokoelmat |
Wigwam | Rumours on the Rebound | Classics – The Rarest | Highlights | Fresh Garbage – Rarities 1969–1977 |
| Studioalbumit |
|
|---|---|
| Kokoelmat |
|
| DVD:t |
|