Reims
Reims (
ääntämys (ohje), saks. Rheims) on kaupunki Koillis-Ranskassa, 160 kilometriä Pariisista. Reimsin historia ulottuu Rooman valtakuntaan. Reimsissä on 183 837 asukasta (2006)[1].
| Reims | |
|---|---|
 lippu |
 vaakuna |
  Reims |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Ranska |
| Alue | Grand Est |
| Departementti | Marne |
| Arrondissementti | Reims |
| Perustettu | |
| Hallinto | |
| – Kaupunginjohtaja | Adeline Hazan (PS) |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 46,9 km² |
| Korkeus | 80-135 m m |
| Väkiluku (2008) | 188 078 |
| – Väestötiheys | 4 010 as./km² |
| Aikavyöhyke | UTC+1 |
| – Kesäaika | UTC+2 |
| Postinumero | 51100 |
Maantiede
Reims sijaitsee Marnen departementissa Grand Estin alueella. Historiallisesti Reims on kuulunut Champagnen maakuntaan. Reims sijaitsee tasangolla Vesle-joen rannalla ja Aisnen ja Marnen yhdistävän kanaalin rannalla. Kaupungin etelä- ja länsipuolella kohoavat Reimsin vuoret ja viiniviljelmin peitetyt kukkulat.
Historia
Antiikki
- Pääartikkeli: Antiikin Durocortorum
Reimsin antiikin aikainen nimi oli Durocortorum. Se oli keltteihin kuuluneen remien heimon keskus. Remien tultua Rooman vallan alle he olivat Rooman uskollisia liittolaisia. Myöhäisantiikin aikana kaupungin nimeksi tuli sen alkuperäisasukkaiden mukaan Remi, mistä nykyisen kaupungin nimi on peräisin.
Myöhempi historia
900-lukuun mennessä Reimsistä oli tullut sivistyksen keskus. Arkkipiispa Adalberon ja munkki Gerpert (myöhemmin paavi Sylvester II) olivat perustaneet kaupunkiin kouluja ja Adalberon oli myös nostattamassa vallankumousta, joka nosti kapetingit valtaan ja syrjäytti karolingit.
Reimsin arkkipiispojen tärkein erityisoikeus oli Ranskan kuninkaiden voitelu. Tapaa noudatettiin vain muutamaa tapausta lukuun ottamatta yli 700 vuoden aikana. Troyesin rauhansopimuksessa vuonna 1420 Reims annettiin Englannille, joka oli yrittänyt vallata kaupungin jo vuonna 1360. Jeanne d'Arcin lähestyminen karkotti englantilaiset Reimsistä, minkä ansiosta Kaarle VII voitiin voidella tuomiokirkossa 1429. Vuonna 1585 Reims liittyi katolisen liigan puolelle, mutta antautui Henrik IV:lle 1590 Ivryn taistelun jälkeen.
Saksan – Ranskan sodassa 1870–1871 saksalaiset sijoittivat Reimsiin kenraalikuvernöörin päämajan. Sodan aikana kaupunki köyhtyi armeijan vaatimien pakkoluovutusten takia.
Kaupunki tuhoutui pahoin ensimmäisessä maailmansodassa. Katedraali, Taun palatsi ja Pyhän Remin luostari vaurioituivat, mutta ne restauroitiin. Jäljelle jääneet rakennukset ja Rooman ajan rauniot muodostavat vaikuttavan kokonaisuuden.
Toisessa maailmansodassa saksalaiset antautuivat ehdoitta Reimsissä 7. toukokuuta 1945.
Nähtävyyksiä
Notre-Dame de Reims, Pyhän Remin luostari ja Taun palatsi lisättiin Unescon maailmanperintöluetteloon 1991.
Reimsin katedraali
Reims on tunnettu goottilaisesta Notre-Damen katedraalista (Notre-Dame de Reims) eli tuomiokirkosta, jossa Ranskan kuninkaat kruunattiin ja voideltiin. Katedraali on peräisin 1200-luvulta. Sitä alettiin rakentaa vuonna 1211. Katedraalille on ominaista yhtenäinen tyyli.
Eurooppalaisista katedraaleista vain Chartresin katedraalia koristaa suurempi määrä veistoksia kuin Reimsin katedraalia, jossa veistoksia on 2 303 kappaletta. Yksi kuuluisimmista Reimsin katedraalin veistoksista esittää hymyilevää arkkienkeli Gabrielia.
Taun palatsi
Taun palatsi on rakennettu vuosina 1498–1509 ja osittain uudelleenrakennettu vuonna 1675. Kuninkaat asuivat Taun palatsissa, kun he tulivat Reimsiin kruunattaviksi. Kuninkaalliset pidot pidettiin Taun salissa (Salle de Tau), jossa on 1400-luvulta peräisin oleva valtava savupiippu, Reimsin arkkipiispojen riipuskorut sekä neljäntoista Reimsissä kruunatun kuninkaan muotokuvat.
Porte de Mars
Reimsin vanhin monumentti on Porte de Mars (Marsin portti), 35 metriä pitkä ja 13 metriä korkea triumfikaari. Tarinan mukaan remit pystyttivät sen Augustuksen kunniaksi, kun Marcus Vipsanius Agrippa sai valmiiksi kaupunkiin johtavat tiet 1. vuosisadalla eaa. Luultavasti Porte de Mars on kuitenkin toiselta tai kolmannelta vuosisadalta.
Viinit
Reims on yksi samppanjan tuotannon keskuksista. Monella suurimmista samppanjan tuottajista (les grandes marques) on pääkonttori Reimsissä ja useimpiin niihin pääsee tutustumiskierroksille. Samppanjaa kypsytetään kalkkiin louhituissa luolissa ja tunneleissa, joista osa on tehty Rooman valtakunnan aikana.
Koulutus
Lähteet
- Résultats du recensement de la population 2006 Institut National de la Statistique et des Études Économiques. Viitattu 5. elokuuta 2009. (ranskaksi)
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Reims Wikimedia Commonsissa