Reidar Hedman

Lennart Reidar Armas Hedman (17. kesäkuuta 1896 Vanaja – 26. lokakuuta 1961 Tullinge, Tukholman lääni, Ruotsi)[1] oli suomalainen kasvattaja, eugeenikko ja äärioikeistolainen poliitikko. Koulutukseltaan hän oli filosofian maisteri.[2] Hän oli opiskellut perinnöllisyystiedettä Helsingin yliopistossa Harry Federleyn ohjauksessa.[3]

Reidar Hedman oli isänsä Edvin Hedmanin perustaman Perttulan tylsämielisten kasvatuslaitoksen, ensimmäisen suomenkielisen kehitysvammalaitoksen, johtaja 1927–1944.[4] Hedman oli erikoistunut eugeniikkaan ja rotuhygieniaan ja kannatti kokonaisvaltaista pakkosterilisointiohjelmaa henkisesti kehitysvammaisille.[5] Hedman uskoi, että ihmisen älykkyys oli kaiken henkisen elämän pohja, eikä sitä voinut kohottaa esimerkiksi koulutuksen avulla.[6]

Politiikka

Hedman kuului Isänmaallisen kansanliikkeen (IKL) perustajiin.[5]

Jatkosodan aikana hän oli eräs pääasiallisista värväreistä suomalaiseen Waffen-SS-vapaaehtoispataljoonaan.[5] Hän edusti IKL:n kansallisosialistista siipeä, joka kritisoi IKL:n johdon passiivisuutta sodan aikana ja vaati sen väistymistä radikaalimpien voimien tieltä.[7] Hedmanin mukaan IKL:n olisi pitänyt radikalisoitua avoimesti kansallisosialismia kannattavaksi.[7]

Hedmanin kannattajia IKL-poliitikoista olivat muun muassa Hämeen Sanomien päätoimittaja Aarne Kauhtio, Yrjö Saarinen, Kustaa Jussila ja Hilja Riipinen.[7] Hedman ei kuitenkaan saanut kenttäväkeä riittävästi taaksen johdon syrjäyttämiseksi.[7] Tappionsa jälkeen Hedman vetäytyi syrjään IKL:n toiminnasta, ja suuri osa hänen kannattajistaan palasi tukemaan puolueen johtoa.[7]

Vuoden 1944 Moskovan välirauhan jälkeen Hedman siirtyi Saksaan, jossa hän luennoi eugeniikasta suomalaisille Saksaan jääneille SS-miehille.[8]

Hedman kuoli Ruotsissa vuonna 1961.

Lähteet
  1. Lennart Reidar Armas Hedman (1896 - 1961) - Genealogy
  2. Suomalaiset fasistit. Mustan sarastuksen airuet , kirj. Oula Silvennoinen, Marko Tikka ja Aapo Roselius. WSOY 2016 ISBN 978-951-040-132-3
  3. Kansamme parhaaksi : rotuhygienia Suomessa vuoden 1935 sterilointilakiin asti Mattila, Markku (1999)
  4. Martti Strangin GeneaNet-sukutietopankki : Edvin Hedman
  5. Westerlund, Lars: Cirkus Collani : de finländska SS-frivilliga 1941–43 : en sedesskildring baserad på de frivilligas egna berättelser, s. 290. Helsinki: Books on Demand, 2017. ISBN 978-951-56817196-4-1.
  6. Rainer Hedman, Yhteiskunta ja vajaaälyiset, Sielunterveysseuran aikakauslehti, N:o 1–2, 1933; Vajaaälyisyys sosiaalisena kysymyksenä, Huoltaja N:o 10, 1931, s.
  7. Mikko Uola: Sinimusta veljeskunta – Isänmaallinen kansanliike 1932–1944. Otava, 1982. ISBN 951-1-06982-9. , s. 443–444
  8. Åke Söderlund: ”AATTEEN, SEIKKAILUJEN VAI MAANPETTURUUDEN TIELLÄ? , s. 59. Teoksessa Sotatapahtumia, internointeja ja siirto sodanjälkeisiin oloihin: Kansallisarkiston artikkelikirja (toim. Lars Westerlund). Kansallisarkisto, Helsinki 2010. Teoksen verkkoversio
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.