Rehuyksikkö

Rehuyksikkö (lyhenne ry[1]) on entinen eläinten rehujen sisältämän energian mitta, joka määritellään yhden ohrakilon tuotosvaikutukseksi.[2] Vuoteen 2010 se vastasi 11,7 megajoulea muuntokelpoista energiaa. Vuodesta 2010 alkaen rehuyksikön käytöstä luovuttiin märehtijöiden ja hevosten ruokinnassa, mutta se jäi käyttöön sikojen ruokinnassa. Syy muutokseen oli siirtyminen kansainväliseen yksikköjärjestelmään.[3] Rehuyksikkö on ollut pohjoismainen rehunarvon mitta. Muualla on ollut käytössä esimerkiksi tärkkelysarvoyksikkö, joka vastaa yhden tärkkelyskilon tuotantovaikutusta.[2]

Rehuyksikkö kehitettiin alun perin Tanskassa mittaamaan väkirehujen sisältämää energiaa. Perustan yksikölle loi tiedemies N. J. Fjord vuonna 1800. Aluksi hän käytti yksikön perustana sekaviljaa mutta valitsi myöhemmin perustaksi ohran. Karjantarkkailun levittyä 1890-luvulla Tanskasta muihin Pohjoismaihin kehitettiin nykyinen rehuyksikkö useiden pohjoismaisten tiedemiesten yhteistyönä. Rehuyksikön ohella on käytetty korvauslukua, joka on rehuyksikön käänteisluku. Esimerkiksi heinän korvausluku voi olla 2,4 eli 2,4 kg heinää vastaa 1 kg ohraa. Vastaavasti heinän rehuyksikköarvo on 0,4 eli 1 kg heinää vastaa 0,4 kg ohraa.[2] Eri rehujen rehuyksikköarvojen laskemiseen on käytetty monenlaisia menetelmiä ja määritelmiä, mutta nykyisin mitataan muuntokelpoista energiaa (ME). Toisin kuin aiemmin mitattu nettoenergia, muuntokelpoinen energia ilmoittaa rehun sisältämän energian, jonka elimistö saa käyttöönsä.[4]