Regina Jonas
Regina Jonas (3. elokuuta 1902 Berliini – 1944 Auschwitz, Puolan kenraalikuvernementti) oli saksalainen rabbi ja ensimmäinen juutalaiseksi rabbiksi vihitty nainen. Jonas sai surmansa holokaustin aikana Auschwitzin tuhoamisleirillä vuonna 1944.
Regina Jonas | |
---|---|
Regina Jonas muistolaatassa Berliinissä. |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 3. elokuuta 1902 Berliini |
Kuollut | 1944 Auschwitz |
Ammatti | rabbi |
Muut tiedot | |
Nimikirjoitus |
|
Elämäkerta
Regina Jonas syntyi Berliinissä 3. elokuuta 1902 Scheunenviertelin köyhässä juutalaisessa kaupunginosassa. Jonaksen isä Wolf oli ammatiltaan kauppias ja hän kuoli tuberkuloosiin vuonna 1913. Jonas kiinnostui jo nuorena Raamatusta, juutalaisten historiasta ja hepreasta.[1]
Vuonna 1924 Jonas aloitti opiskelut berliiniläisessä Hochschule für die Wissenschaft des Judentums -koulussa. Useimmat muut koulun naisopiskelijoista pyrkivät opettajiksi, mutta Jonaksen tavoitteena oli päästä rabbiksi. Jonaksen opinnäytetyö valmistui kesäkuussa 1930 ja se käsitteli naisten mahdollisuutta toimia rabbina. Opinnäytetyössään Jonas pyrki osoittamaan naisten toiminnalle rabbeina juutalaisen lain mukaisen eli halakhalaisen perustan. Professori Eduard Baneth hyväksyi Jonaksen opinnäytetyön, mutta hän kuoli ennen asiaankuuluvan suullisen kokeen pitämistä. Hänen seuraajansa eivät puolestaan halunneet vihkiä Jonasta rabbiksi ja hän valmistui sen sijaan opettajaksi. Viimein vuonna 1935 Liberaler Rabbinerverband -järjestön johtaja rabbi Max Dienemann suostui vihkimään Jonaksen. Jonas tunnettiin sittemmin usein nimellä Fräulein Rabbiner Jonas ja vuonna 1937 Berliinin juutalainen yhteisö palkkasi hänet vanhuksien ja sairaiden uskonnollisia menoja varten. Jonas saarnasi myös berliiniläisissä synagogissa.[1][2]
Juutalaisten asema Saksassa heikkeni merkittävästi kristalliyön myötä marraskuussa 1938. Jonas jatkoi toimintaansa vanhusten parissa ja hän sai kiitoskirjeitä ulkomaille paenneilta juutalaisilta, jotka olivat joutuneet jättämään vanhempansa Saksaan. Talvella 1940–1941 Jonas toimi rabbina useissa eri kaupungeissa natsien perustaman Reichsvereinigung der Juden in Deutschland -järjestön kautta, johon kuuluminen oli Saksan juutalaisille natsien aikana pakollista. 6. marraskuuta 1942 Jonas ja hänen äitinsä vietiin Theresienstadtin keskitysleirille, jossa hän jatkoi rabbina toimimista. 12. lokakuuta 1944 Jonas vietiin äitinsä kanssa edelleen Auschwitzin tuhoamisleirille, jossa hän sai surmansa mahdollisesti jo saman päivän aikana.[1]
Lähteet
- Elisa Klapheck: Regina Jonas Jewish Women's Archive. Viitattu 4.4.2018. (englanniksi)
- Fred Skolnik ja Michael Berenbaum: Encyclopaedia Judaica, s. 394. Volume 11 Ja-Kas. Thomson Gale, 2007. ISBN 0-02-866097-8. (englanniksi)