Uskonpuhdistajat
Uskonpuhdistajat eli reformaattorit olivat uskonpuhdistusta ajaneita ihmisiä, jotka toimivat etupäässä katolista kirkkoa arvostelleiden tahojen johdossa tai vain muuten arvostelivat voimakkaasti kirkon oppia. Uskonpuhdistajat levittivät mielipiteitään esimerkiksi julkaisemalla kirjoja, joissa nostettiin esiin katolisen kirkon opin epäkohtia.
Uskonpuhdistuksen katsotaan alkaneen varsinaisesti Martti Lutherin toiminnasta vuonna 1517, mutta jo tätä ennen niin kutsutut esiuskonpuhdistajat, kuten englantilainen John Wycliffe ja böömiläinen Jan Hus, arvostelivat katolisen kirkon virallista oppia.[1]
Historia
Keskiajan lopulla pitkään uskonnollista ja myös maallista valtaa käyttäneen paavin asema alkoi heikentyä. Käytössä ollut feodaalijärjestelmä alkoi rakoilla, ja maalliset hallitsijat alkoivat eri puolilla Eurooppaa irtautua paavin vallasta tavoitteenaan luoda omia valtioita. 1300-luvulta lähtien Euroopassa oli syntynyt kristillisiä liikkeitä, jotka arvostelivat katolisen kirkon ja ennen kaikkea paavin taloudellista valtaa ja rikkautta. Lopulta 1500-luvulla katolista kirkkoa arvostelleet tahot irtautuivat siitä ja perustivat omia kirkkojaan. Tämän Länsi-Euroopasta alkunsa saaneen, katolisen kirkon epäkohtien korjaamiseen pyrkivän liikkeen toimintaa kutsutaan uskonpuhdistukseksi ja joskus myös reformaatioksi.
Tunnettuja uskonpuhdistajia
Lähteet
- Katri Hanki, Outi Könni ja Seppo Nyyssönen: Verso 2, Maailmanlaajuinen kristinusko. Helsinki: Sanoma, 2016.