Ray Bourque
Raymond Jean "Ray" Bourque (s. 28. joulukuuta 1960 Montreal, Quebec, Kanada) on kanadanranskalainen[1] uransa lopettanut NHL-jääkiekkoilija. Hänen pelipaikkansa oli puolustaja. Bourque pelasi urallaan Boston Bruinsissa sekä Colorado Avalanchessa NHL-liigassa kaikkiaan 1 612 peliä tehoin 410+1169=1 579.[2] Bourque on eniten maaleja ja tehopisteitä NHL:ssä tehnyt puolustaja[3]. Hänet valittiin viisi kertaa sarjan parhaaksi puolustajaksi. Ray sai urallaan useita palkintoja ja hänet nimettiin uransa päätyttyä Hockey Hall of Fameen. Boston Bruins ja Colorado Avalanche ovat jäädyttäneet Bourquen numeron 77.
Ray Bourque | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 28. joulukuuta 1960 Montréal, Quebec, Kanada |
Kansalaisuus | Kanada |
Jääkiekkoilija | |
Pelipaikka | puolustaja |
Maila | vasen |
Pituus | 180 cm |
Paino | 100 kg |
Sarja | NHL |
Pelaajaura | |
Pääsarjaura | 1979–2001 |
Seurat |
Boston Bruins Colorado Avalanche |
NHL-varaus |
8. varaus, 1979 Boston Bruins |
Hockey Hall of Fame | |
2004 |
|
Uran alku
Stanley Cup | ||
---|---|---|
Colorado Avalanche | 2001 |
Mitalit | |||
---|---|---|---|
Maa: Kanada | |||
Miesten jääkiekko | |||
Kanada Cup | |||
Hopeaa | 1981 | jääkiekko | |
Kultaa | 1984 | jääkiekko | |
Kultaa | 1987 | jääkiekko |
Bourque pelasi juniorivuosinaan Sorel Black Hawksissa sekä Verdun Eperviersissä (Black Hawks) QMJHL-liigassa. Siellä hänet valittiin vuosina 1978 ja 1979 liigan parhaaksi puolustajaksi. Hänen taitonsa herättivät kiinnostusta NHL:ssä, ja niinpä Boston Bruins hankki hänen pelioikeutensa valitsemalla Rayn ensimmäisellä kierroksella koko liigan kahdeksantena NHL:n varaustilaisuudessa.
Bourque vakiinnutti paikkansa Bruinsissa saman tien. Ensimmäisellä kaudellaan hän voitti vuoden tulokkaalle annettavan Calder Trophyn sekä valittiin NHL:n ykköstähdistöön keväällä 1980. Kukaan kenttäpelaaja ei aiemmin ollut saanut molempia valintoja. Uransa aikana Bourque pelasi Bruinsissa 1 518 ottelua tehden 1 506 pistettä (395+1 111) ja hän on Bostonin historian kautta aikain eniten pisteitä tehnyt pelaaja. Hän johtaa myös syöttö- ja ottelutilastoa Bostonissa. Lisäksi hän on kautta aikain eniten pisteitä tehnyt puolustaja NHL:ssä ennen Paul Coffeyta.
Ray Bourque toimi Bruinsin kapteenina 1988–2000.
Bourque pelasi uransa alun Bostonissa numerolla 7, mutta Bruinsin jäädytettyä Phil Espositon numeron joulukuussa 1987, joutui Bourque vaihtamaan numerokseen 77.
Uran huipennus
Kauden 1999–2000 aikana Bourque siirtyi Colorado Avalancheen. Hän pyysi itse siirtoa toiseen joukkueeseen saadakseen mahdollisuuden pelata vielä Stanley Cupista. Coloradossa hän pelasi kauden loppuun, mutta joukkue ei vielä saavuttanut voittoa. Kauden 2000–2001 päätteeksi Bourque voitti lopulta pitkän uransa kruunuksi Stanley Cupin. Hän oli pelannut NHL:ssä 22 kautta. Hän oli tuolloin eniten otteluita ilman Stanley Cup -voittoa pelannut pelaaja.
Bourque ylitti 400 maalin rajan 18. maaliskuuta 2000. Hän on ainoa tuon rajan ylittänyt puolustaja NHL:ssä.
Peliuran jälkeen
- Vuonna 2004 Bourque nimitettiin Hall Of Fameen.
- Marraskuussa 2005 hänestä tuli Boston Bruinsin konsultti.
- Ray Bourquen pojat Chris ja Ryan Bourque ovat myös jääkiekkoilijoita.
Saavutuksia ja palkintoja
- Pelaajauransa aikana hänet valittiin 19 kertaa NHL:n All stars -otteluun
- NHL:n ykköstähdistössä vuosina 1980, 1982, 1984, 1985, 1987, 1988, 1990, 1991, 1992, 1993, 1994, 1996 ja 2001
- NHL:n kakkostähdistössä vuosina 1981, 1983, 1986, 1989, 1995 ja 1999
- Kanada-cupissa vuosina 1981, 1984 ja 1987
- Pelasi NHL:n tähdistöjoukkueessa Rendez-vous ’87 -tapahtumassa Neuvostoliittoa vastaan
- Voitti parhaan puolustajan Norris Trophy -palkinnon vuosina 1987, 1988, 1990, 1991 ja 1994
- Vuonna 1998 edusti Kanadaa Naganon talviolympialaisissa
- Vuonna 1998, kesken uransa, 14. sija The Hockey News -lehden 100 suurimman NHL-pelaajan listalla
- Hockey Hall of Fameen vuonna 2004
- Bourquen pelinumero 77 on jäädytetty sekä Boston Bruinsissa että Colorado Avalanchessa
- Stanley cup voitto Coloradossa vuonna 2001
- Eniten pisteitä, syöttöjä sekä otteluita kerännyt Boston Bruinsin pelaaja
- Eniten maaleja tehnyt puolustaja NHL:ssä[3]
- Eniten pisteitä tehnyt puolustaja NHL:ssä[3]
- Eniten maalisyöttöjä antanut puolustaja NHL:ssä[3]
- Eniten ylivoimamaaleja tehnyt puolustaja NHL:ssä[3]
- Eniten ylivoimapisteitä tehnyt puolustaja NHL:ssä[3]
- Eniten voittomaaleja tehnyt puolustaja NHL:ssä (60)[3]
- Eniten laukonut puolustaja NHL:ssä (6 209)[3]
- NHL:n toiseksi eniten otteluita pelannut puolustaja (9. koko liigasta)
- Sijalla 11 koko NHL:n kautta aikain pistetilastossa
Tilastot
Runkosarja | Pudotuspelit | Palkinnot | Arvokisat | |||||||||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Kausi | Joukkue | Liiga | O | M | S | Pist. | RM | O | M | S | Pist. | RM | Turnaus | O | M | S | Pist. | RM | ||||||||||
1976–77 | Sorel Black Hawks | QMJHL | 69 | 12 | 36 | 48 | 61 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
1977–78 | Verdun Black Hawks | QMJHL | 72 | 22 | 57 | 79 | 90 | 4 | 2 | 1 | 3 | 0 | ||||||||||||||||
1978–79 | Verdun Black Hawks | QMJHL | 63 | 22 | 71 | 93 | 44 | 11 | 3 | 16 | 19 | 18 | ||||||||||||||||
1979–80 | Boston Bruins | NHL | 80 | 17 | 48 | 65 | 73 | 10 | 2 | 9 | 11 | 27 | ||||||||||||||||
1980–81 | Boston Bruins | NHL | 67 | 27 | 29 | 56 | 96 | 3 | 0 | 1 | 1 | 2 | ||||||||||||||||
1981–82 | Boston Bruins | NHL | 65 | 17 | 49 | 66 | 51 | 9 | 1 | 5 | 6 | 16 | KC | 7 | 1 | 4 | 5 | 6 | ||||||||||
1982–83 | Boston Bruins | NHL | 65 | 22 | 51 | 73 | 20 | 17 | 8 | 15 | 23 | 10 | ||||||||||||||||
1983–84 | Boston Bruins | NHL | 78 | 31 | 65 | 96 | 57 | 3 | 0 | 2 | 2 | 0 | ||||||||||||||||
1984–85 | Boston Bruins | NHL | 73 | 20 | 66 | 86 | 53 | 5 | 0 | 3 | 3 | 4 | KC | 8 | 0 | 4 | 4 | 8 | ||||||||||
1985–86 | Boston Bruins | NHL | 74 | 19 | 58 | 77 | 68 | 3 | 0 | 0 | 0 | 0 | ||||||||||||||||
1986–87 | Boston Bruins | NHL | 78 | 23 | 72 | 95 | 36 | 4 | 1 | 2 | 3 | 0 | ||||||||||||||||
1987–88 | Boston Bruins | NHL | 78 | 17 | 64 | 81 | 72 | 23 | 3 | 18 | 21 | 26 | KC | 9 | 2 | 6 | 8 | 10 | ||||||||||
1988–89 | Boston Bruins | NHL | 60 | 18 | 43 | 61 | 52 | 10 | 0 | 4 | 4 | 6 | ||||||||||||||||
1989–90 | Boston Bruins | NHL | 76 | 19 | 65 | 84 | 50 | 17 | 5 | 12 | 17 | 16 | ||||||||||||||||
1990–91 | Boston Bruins | NHL | 76 | 21 | 73 | 94 | 75 | 19 | 7 | 18 | 25 | 12 | ||||||||||||||||
1991–92 | Boston Bruins | NHL | 80 | 21 | 60 | 81 | 56 | 12 | 3 | 6 | 9 | 12 | ||||||||||||||||
1992–93 | Boston Bruins | NHL | 78 | 19 | 63 | 82 | 40 | 4 | 1 | 0 | 1 | 2 | ||||||||||||||||
1993–94 | Boston Bruins | NHL | 72 | 20 | 71 | 91 | 58 | 13 | 2 | 8 | 10 | 0 | ||||||||||||||||
1994–95 | Boston Bruins | NHL | 46 | 12 | 31 | 43 | 20 | 5 | 0 | 3 | 3 | 0 | ||||||||||||||||
1995–96 | Boston Bruins | NHL | 82 | 20 | 62 | 82 | 58 | 5 | 1 | 6 | 7 | 2 | ||||||||||||||||
1996–97 | Boston Bruins | NHL | 62 | 19 | 31 | 50 | 18 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
1997–98 | Boston Bruins | NHL | 82 | 13 | 35 | 48 | 80 | 6 | 1 | 4 | 5 | 2 | OK | 6 | 1 | 2 | 3 | 4 | ||||||||||
1998–99 | Boston Bruins | NHL | 81 | 10 | 47 | 57 | 34 | 12 | 1 | 9 | 10 | 14 | ||||||||||||||||
1999–00 | Boston Bruins | NHL | 65 | 10 | 28 | 38 | 20 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
1999–00 | Colorado Avalanche | NHL | 14 | 8 | 6 | 14 | 6 | 13 | 1 | 8 | 9 | 8 | ||||||||||||||||
2000–01 | Colorado Avalanche | NHL | 80 | 7 | 52 | 59 | 48 | 21 | 4 | 6 | 10 | 12 | ||||||||||||||||
NHL yhteensä | 1612 | 410 | 1169 | 1579 | 1141 | 214 | 41 | 139 | 180 | 171 |
Katso myös
Lähteet
- The NHL’s Flying Frenchmen Have Left The Building NOT THE PUBLIC BROADCASTER. Viitattu 24.8.2020. (englanniksi)
- Raymond Bourque Eliteprospects.com. Viitattu 8.7.2015.
- NHL Stats NHL.com. Viitattu 10.1.2022. (englanniksi)
Aiheesta muualla
- Ray Bourque The Internet Hockey Databasessa (englanniksi)
Edeltäjä: Bobby Smith |
Calder Memorial Trophyn voittaja 1980 |
Seuraaja: Peter Šťastný |
Edeltäjä: Paul Coffey Chris Chelios Chris Chelios |
Norris Trophyn voittaja 1987, 1988 1990, 1991 1994 |
Seuraaja: Chris Chelios Brian Leetch Paul Coffey |
Edeltäjä: Dave Taylor |
King Clancy Memorial Trophyn voittaja 1992 |
Seuraaja: Dave Poulin |