Ray Ewry

Ewry kilpaili jo high schoolissa yleisurheilussa ja amerikkalaisessa jalkapallossa.[1] Hän aloitti 1890 Purduen yliopistossa.[2] Yleisurheilun lisäksi Ewry kilpaili yliopistoaikanaan myös amerikkalaisessa jalkapallossa ja pelasi koripalloa NMKY:ssä. Amerikkalaisen jalkapallon hän lopetti kauden jälkeen loukattuaan olkapäänsä.[3]

Ewry oli Purduen yleisurheilujoukkueen kapteenina, kun se voitti ensimmäisen kerran Indianan yliopistojen kilpailun. Ewry voitti kolme kilpailua ja sijoittui yhdessä toiseksi.[3]

Ewry korkeushyppäämässä olympialaisissa 1904.

Ewry jäi Purdueen suoritettuaan alemman korkeakoulututkinnon insinööritieteistä. Hän opetti yliopistossa ja jatkoi opintojaan. Ewry liittyi myös Chicago Athletic Associationiin jatkaakseen yleisurheilu-uraansa. Hän rikkoi Chicagossa muun muassa vauhdittoman pituushypyn maailmanennätyksen.[3]

Ewry valmistui maisteriksi 1897 ja sai 1899 New Jerseyn Elizabethista työpaikan laivaston tarkastajana.[3] Hän muutti New Jerseyyn ja liittyi New York Athletic Clubiin, jonka urheilijat olivat seuranneet kiinnostuneina vuoden 1896 olympialaisia ja päättivät lähettää parhaimmat urheilijansa myös Pariisin vuoden 1900 kisoihin.[2]

Pariisin olympialaisissa Ewry voitti vauhdittoman korkeushypyn, vauhdittoman pituushypyn ja vauhdittoman kolmiloikan – kaikki lajit samana päivänä 16. heinäkuuta. Seuraavissa kisoissa 1904 hän puolusti menestyksellisesti voittojaan ja teki maailmanennätyksen vauhdittomassa pituushypyssä.[2]

Ateenassa järjestettiin ensimmäisen olympialaisten kymmenvuotisjuhlan kunniaksi kisat vuonna 1906. Vaikka se ei ollutkaan varsinainen olympiavuosi, Ewry osallistui kilpailuihin. Hän voitti jälleen sekä vauhdittoman pituus- ja korkeushypyn. Vauhditon kolmiloikka oli poistettu olympiaohjelmasta. Ewry voitti lajit uudelleen Lontoossa 1908.[2]

Ewry pyrki mukaan vielä Tukholman vuoden 1912 olympialaisiin, mutta hän joutui lopettamaan yrityksen ja uransa kovien reumamaisten kipujen takia.[3]

Ewryn lahjakkuutta kuvaa se, että hänen vauhdittoman pituushypyn maailmanennätyksensä (3,47 metriä) oli edelleen voimassa, kun lajin kansainväliset kilpailut päättyivät 1930-luvulla. Ewry hyppäsi myös vauhditonta pituutta takaperin hurjat 2,87 metriä, joka sekin on edelleen "maailmanennätys".