Rautpohjan tehdas

Tehdas on entinen Valtion Tykkitehdas[3] joka toimi puolustusministeriön alaisena. Sota-aikana tehdas oli suojattu naamiovärillä sekä talvella kuusenhavuilla oli joitakin rakennuksia naamioitu.

Vuodesta 1946 alkaen tehdas siirtyi puolustusministeriön alaisuudesta kauppa- ja teollisuusministeriön alaisuuteen. Se kuului Valtion Metallitehtaat -nimiseen yhtiöön, jonka nimi muutettiin vuonna 1951 Valmetiksi. Sotien jälkeisinä vuosina tehtaalla valmistettiin monia sotakorvaustuotteita, kuten tukkinostureita, paperinleikkureita ja rautatiekalustoa. Ne piti usein myös suunnitella Valmetilla. Esimerkiksi paperikoneiden pituusleikkurit kehitettiin sotakorvaustuotteeksi, ja lopulta niistä muodostui menestystuote. Ensimmäisen kokonaisen paperikoneensa tehdas toimitti vuonna 1953, ja tehdas keskittyi yhä enemmän paperikoneiden kehittelyyn. [4]

Tehtaalla valmistettiin siltanostureita Suomen suurimmille vesivoimalaitoksille: Kemijoelle Petäjäskoskelle (kaksoisnosturin nostokyky 300  t) ja Pirttikosken voimalaitokselle. Siltanostureita valmistettiin vuosina 1955–1965. Patoluukkuja valmistettiin Petäjäskosken voimalaitokselle, Valajaskoskelle ja Pirttikoskelle. Patoluukkujen valmistuksesta luovuttiin 1968. Lisenssillä tehtiin Valmet-Clayton-höyrynkehitintä vuosina 1955–1972 ja laivadieseleitä vuosina 1960–1978, kunnes toiminta luovutettiin Wärtsilän Vaasan konepajalle ja vastaavasti Vaasasta siirrettiin Rautpohjalle hammasvaihdetuotanto. Rautpohjassa valmistui 17 vuoden aikana yhteensä 118 moottoria. Vuoden 1978 jälkeen keskityttiin valimotuotteisiin, paperikoneisiin ja hammasvaihteisiin.

Rautpohjan paloasema ja RKS161.

Valimon tärkeimpiä asiakkaita olivat Metso Paperin lisäksi Wärtsilä, AGCO ja Moventas[5]. Vuonna 2008 Metso kuitenkin ilmoitti lakkauttavansa valimon automaattikaavauslinjan, ja keskittyvänsä ydinliiketoimintaansa. Linja oli tehnyt traktoreiden runkoja AGCOn omistamalle Valtralle ja dieselmoottoreiden valuosia toiselle AGCOn yhtiölle, Sisu Dieselille (nykyään Agco Power).[6] Valimon 20 miljoonaa euroa maksanut laajennus valmistui vuonna 2008.[5] Ylimääräinen yhtiökokous päätti 1. lokakuuta 2013 jakaa Metso Oyj:n kahdeksi erilliseksi pörssiyhtiöksi; Metsoksi ja Valmetiksi. 31.12.2013 tapahtuneen jakautumisen jälkeen Metson Massa, paperi ja voimantuotanto -liiketoiminnat muodostivat uuden yhtiön, Valmet Oyj:n, kun taas Kaivos ja maarakennus sekä Automaatio -liiketoiminnoista muodostui Metso Oyj.

Valmetilla on Rautpohjassa kaksi koepaperikonetta.[5] Koneiden tarvitsema höyry tuotetaan Jyväskylän Energiantuotannon Savelan voimalaitokselta.[7] Tehtaalla sijaitsee osittain luolatiloissa olevia toimintoja tunneleissa jotka on louhittuna tehtaan viereisen Vasikkavuoreen. Luolasto valmistui vuonna 1938. Vasikkavuoren päällä toimi myös tehtaan ammattikoulu. Tehdasalue rajoittuu Vasikkalampeen tehdasalueen länsipuolella. Alueen koko on 50 ha ja se käsittää valimon, paperikonetehtaan, hallintorakennukset, hammasvaihdetehtaan, levyhallin, koelaitoksen ja entisen ammattikoulun.

Tykistä paperikoneisiin Valmet 50v