Rautio

Rautio on Pohjois-Pohjanmaalla sijainnut entinen Suomen kunta. Kunta liitettiin Kalajokeen vuonna 1973. Rautio valittiin Pohjois-Pohjanmaan vuoden kyläksi 2004 sekä Suomen Vuoden kyläksi 2022[2]. Rautiosta on löydetty muun muassa kivikautista asutusta. Raution läpi kulkee Vääräjoki, joka on Kalajoen sivuhaara.

Rautio
Entinen kunta – nykyiset kunnat:
Kalajoki

vaakuna

sijainti

Sijainti 64°04′30″N, 024°12′20″E
Lääni Oulun lääni
Kuntanumero 688
Hallinnollinen keskus Rautio
Perustettu
– emäpitäjä Kalajoki
Liitetty 1973
– liitoskunnat Kalajoki
Rautio
– syntynyt kunta Kalajoki
Pinta-ala  km²  [1]
(1.1.1972)
– maa 190,5 km²
Väkiluku 1 348
(31.12.1972)
– väestötiheys 7,90 as./km²

Raution naapurikunnat olivat Alavieska, Kalajoki, Himanka, Kannus, Lohtaja, Sievi ja Ylivieska.

Historiaa

Raution alueelta on löydetty Keski-Pohjanmaalla harvinainen kampakeramiikan aikainen Kivimaan asuinpaikka. Pysyvä asutus syntyi seudulle keskiajalla.[3]

Rautio kuului hallinnollisesti ja kirkollisesti 1500-luvun alkupuolella syntyneeseen Kalajoen suurpitäjään ja vuodesta 1645 lähtien sen kappeliksi tulleeseen Evijärveen eli nykyiseen Sieviin. Jo 1740-luvulla rautiolaiset tavoittelivat kappeliseurakunnan asemaa, mutta heidän yrityksensä raukesi. Vuonna 1796 Rautiosta muodostettiin 34 talollisen anomuksesta saarnahuonekunta, jossa Kalajoen pitäjänapulainen huolehti jumalanpalveluksista, kunnes vuonna 1803 saatiin oma saarnaaja. Vuonna 1826 Rautiosta tehtiin Kalajoen kappeliseurakunta ja samalla siihen liitettiin Kärkisenkylä. Rautio määrättiin erotettavaksi itsenäiseksi seurakunnaksi vuonna 1912, mutta ero Kalajoesta toteutui vasta vuonna 1921.[3]

Raution kunnan kehitystä haittasi sen jatkuvasti pienenä pysynyt asukasluku. Rautio teki laajaa yhteistyötä naapurikuntiensa Kalajoen ja Alavieskan kanssa.[3]

Liikenne

Raution kunnan sisäinen tieverkko oli harva. Seudun tärkein maaliikenneväylä on Vääräjokea seuraava seututie 774. Lähimpään kaupunkiin, Ylivieskaan, oli Raution kirkonkylästä linnuntietä 16 kilometriä, mutta maanteitse 26 kilometriä. Seinäjoki–Oulu-rata ohitti Raution kaakkoisrajan vain parin kilometrin päässä Sievin puolella.[3]

Kylät
  • Alapäänkylä
  • Kärkisenkylä
  • Rautionkylä
  • Typpönkylä
  • Ylipäänkylä

Väestö

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty Raution väestönkehitys kymmenen vuoden välein vuosina 1880–1970.

Raution väestönkehitys 1880–1970
Vuosi Asukkaita
1880
  
 1 157
1890
  
 1 282
1900
  
 1 370
1910
  
 1 408
1920
  
 1 479
1930
  
 1 644
1940
  
 1 591
1950
  
 1 793
1960
  
 1 658
1970
  
 1 423
Lähde: Tilastokeskus.[4]

Vuoden 1970 taajamarajauksen mukaan Rautiossa oli yksi taajama: kirkonkylä (434 asukasta). Vuonna 1960 kirkonkylässä oli 420 asukasta. Vuoden 1960 rajauksessa taajamia olivat myös 205 asukkaan Alapää ja 211 asukkaan Kärkiskylä, jotka eivät olleet enää taajamia vuonna 1970.[5]

Kuuluisia rautiolaisia

Tapahtumia

Rautio-viikko alkaa yleensä heinäkuun ensimmäisinä päivinä. Viikolla on vuosittain vaihtuva teema, joka liittyy Raution historiaan, nykyhetkeen tai tulevaisuuteen.

Lähteet
  1. Suomen tilastollinen vuosikirja 1972 (PDF) (sivu 36) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastokeskus. Viitattu 26.4.2016.
  2. Tiedote Suomen Kylät. Arkistoitu 17.7.2022. Viitattu 17.7.2022.
  3. Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 6: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 403–405. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1976. ISBN 951-0-06465-3.
  4. Väestön elinkeino: Väestö elinkeinon mukaan kunnittain vuosina 1880–1975 (PDF) 1979. Tilastokeskus. Viitattu 7.6.2014.
  5. Väestölaskenta 1970 Osa IV: Taajamat 1960–1970. Suomen virallinen tilasto VI C:104. Helsinki: Tilastokeskus, 1976. Julkaisun verkkoversio (PDF) (viitattu 10.4.2013).
  6. Pariisin-kirjeenvaihtaja Helena Petäistö: ”Olen joko vanhapiika tai poikamiestyttö” iltasanomat.fi. 17.1.2016. Viitattu 19.9.2016.

    Aiheesta muualla
    • Aunola, Aarre: Rautio. Raution kyläyhdistys, 1999. 880 sivua. ISBN 952-91-1208-4.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.