Rautavaara
Rautavaara on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnan koillisosassa. Kunnassa asuu 1 476 ihmistä[3] ja sen pinta-ala on 1 235,25 km2, josta 84,61 km2 on vesistöjä[2]. Väestötiheys on 1,28 asukasta/km2.
Rautavaara | |
---|---|
![]() |
![]() |
sijainti | |
Sijainti | |
Maakunta | Pohjois-Savon maakunta |
Seutukunta | Koillis-Savon seutukunta |
Kuntanumero | 687 |
Hallinnollinen keskus | Rautavaaran kirkonkylä |
Perustettu | 1874[1] |
Kokonaispinta-ala |
1 235,25 km² 95:nneksi suurin 2022 [2] |
– maa | 1 150,64 km² |
– sisävesi | 84,61 km² |
Väkiluku |
1 476 280:nneksi suurin 31.12.2022 [3] |
– väestötiheys | 1,28 as./km² (31.12.2022) |
Ikäjakauma | 2020 [4] |
– 0–14-v. | 10,1 % |
– 15–64-v. | 50,9 % |
– yli 64-v. | 39,1 % |
Äidinkieli | 2020 [5] |
– suomenkielisiä | 98,8 % |
– muut | 1,2 % |
Kunnallisvero |
22,00 % 19:nneksi suurin 2022 [6] |
Kunnanjohtaja | Henri Ruotsalainen |
Kunnanvaltuusto | 15 paikkaa |
2021–2025[7] • Kesk. • SDP • Vas. • KD • PS |
5 4 3 2 1 |
www.rautavaara.fi |
Rautavaaran väestökehitys on ollut poikkeuksellisen laskeva maa- ja metsätalouden työpaikkojen vähenemisen myötä. Kunnan alueella on jonkin verran turvetuotantoa. Rautavaara on myös suosittu kesämökkikunta.
Maantiede
Rautavaara sijaitsee Pohjois-Savon koillisosassa Kainuun ja Pohjois-Karjalan rajalla. Rautavaaran naapurikunnat ovat Juuka, Kuopio, Lapinlahti, Nurmes, Sonkajärvi ja Sotkamo. Rautavaaralta on matkaa Kuopioon noin 100 km, Iisalmeen 70 km, Nilsiään ja Nurmekseen noin 50 km ja Kajaaniin noin 100 km.[8]

Rautavaaran ja Nurmeksen alueilla sijaitsee puolustusvoimien käyttämä Sotinpuron ampuma-alue.
Nähtävyyksiä
- Holinrotko rotko Ylä-Keyrityn lähellä
- Keyritynjoki kalastusalue ja melontareitti
- Keyritynjärvi ranta
- Keyritynmäki näköalapaikka
- Kipari näköalapaikka
- Metsäkartano retkeilykeskus
- Paljakka näköalapaikka
- Pumpulikirkko hiidenkirnu ja rotko
- Ylä-Keyritty hiekkarannat
- Tiilikanjoki: kalastusalue ja melontareitti
- Tiilikkajärven kansallispuisto
Kyliä
Alakeyritty, Ala-Luosta, Etelä-Keyritty, Halmejärvi, Hiirenjärvi, Kangaslahti, Lehtovaara, Lievisenmäki, Palojärvi, Pirttipuro, Pohjois-Keyritty, Puumala, Rannankylä, Rautavaara (kirkonkylä), Sierajärvi, Siikajärvi, Tiilikka, Ylä-Luosta.
Historia

Monet Rautavaaran alueen muinaisjäännökset liittyvät järvimalmiin.[9]
Täyssinän rauhan (1595) raja kulki Rautavaaran poikki. Savonpuoleinen eli Ruotsin hallitsema Rautavaara sai pian sen jälkeen pysyviä asukkaita, mutta verotietojen mukaan Karjalan puolelle pysyvät asukkaat tulivat vasta Stolbovan rauhan (1617) jälkeen.[10]
Rautavaaran kunta on perustettu vuonna 1874[8] ja seurakunta 1894.[10]
Metsän hakkuut olivat tärkeitä koko 1900-luvun ajan.[11]
Lentokentällä toimi jatkosodan alussa LLv 16:n 2. lentue.
Hallinto ja palveluja
Rautavaaran kunnanjohtajana toimii Henri Ruotsalainen. Hänet valittiin tehtäväänsä lokakuussa 2018. Ruotsalaisen edeltäjä oli Unto Murto,[12] joka aloitti tehtävässä helmikuussa 2011. Murron edeltäjä oli Matti Matikainen.[13]
Kunnanvaltuustossa on 15 paikkaa. Kaudella 2021–2025 paikat jakautuvat seuraavasti:[7]
- Keskusta 5
- SDP 4
- Vasemmistoliitto 3
- Kristillisdemokraatit 2
- Perussuomalaiset 1
Perusopetusta Rautavaaralla annetaan Rautavaaran koulukeskuksessa (Koulutie 9 A).[14] Toisen asteen yleissivistävää koulutusta tarjoaa Rautavaaran lukio. Koulukeskuksen lähellä Rautavaaran kirkonkylällä sijaitsevat myös Rautavaaran kirjasto ja Rautavaaran terveysasema.[15][16]
Rautavaaralla toimii aktiivinen nuorisosirkus, joka tunnetaan erityisesti pyöräakrobaateistaan.
Rautavaaralla on pääasiassa Kuopion Ilmailuyhdistyksen harrasteilmailun käytössä oleva lentokenttä. Rautavaaran Kiparilla oli luonnonkelkkailurata, jossa järjestettiin luonnonratakelkkailun maailmanmestaruuskilpailut vuonna 1998. Rautavaaralla on oma jalkapallojoukkue Raiku, joka pelaa miesten 4. divisioonassa.
- Rautavaaran kunnantalo.
- Rautavaaran koulukeskusta.
- Kunnankirjasto.
- Rautavaaran terveysasemaa.
Talous
Rautavaaran tuloveroprosentti vuonna 2017 oli 21.
Kunnan alueella on jonkin verran turvetuotantoa. Rautavaara on myös suosittu kesämökkikunta: kunnassa on yli 550 vapaa-ajan asuntoa. Rautavaaran yrittäjien järjestö on Rautavaaran Yrittäjät, Savon Yrittäjien aluejärjestö.
Työttömyysaste vaihtelee 13,1%-19,9%.[17] Eläkeläisten osuus on yli 45 prosenttia väestöstä.[18]
Uusia asukkaita on koetettu houkutella halvoilla tonteilla, nopealla laajakaistalla ja erityisillä pienillä omakotitaloilla.[19]
Väestö
Rautavaaralla on eläkeläisiä yli 45 prosenttia väestöstä.[18]
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Taajamat
Vuoden 2017 lopussa Rautavaaralla oli 1 698 asukasta, joista 735 asui taajamassa, 939 haja-asutusalueilla ja 24:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Rautavaaran taajama-aste on 43,9 %.[21] Kunnassa on vain yksi taajama, Rautavaaran kirkonkylä.[22]
Seurakunnat
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Rautavaaralla toimii Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Rautavaaran seurakunta.[23] Sen päätoimipiste on Rautavaaran kirkko.
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Rautavaaran alueella toimii Nurmeksen ortodoksinen seurakunta.[24]
Rautavaaran Helluntaiseurakunta, joka on perustettu vuonna 1959, on vireä toimija paikkakunnalla. Kokoustoimintansa lisäksi sillä on kirpputori ja se järjestää mm. leipä-ja ruokajakelua sekä lastenleirejä.[25]
Ystävyyskunta
Võrun maakunta, Viro, 1990-[26]
Ruokakulttuuri
1980-luvulla jokaiselle Savon silloiselle kunnalle äänestettiin omat nimikkoruoat. Rautavaaran perinneruoaksi valittiin potattilouta eli perunaviipaleista tehty laatikko, jossa on myös sianlihaa, kalaa tai molempia.[27][28]
Katso myös
Lähteet
- II Itsenäisen kuntana 1800-luvulla Rautavaaran 100-vuotishistoriikki. 1974. Rautavaaran kunta. Arkistoitu 1.4.2012. Viitattu 5.1.2018.
- Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
- Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2022M01*-2022M12* 31.12.2022. Tilastokeskus. Viitattu 27.1.2023.
- Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
- Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
- Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2022 29.11.2021. Verohallinto. Viitattu 18.2.2022.
- Kuntavaalit 2021, Rautavaara Oikeusministeriö. Viitattu 23.12.2021.
- Info Rautavaara. Arkistoitu 8.1.2018. Viitattu 7.1.2018.
- Rautavaaran Muinaisjäännöksiä Pohjois-Savon muisti. Arkistoitu 8.1.2018. Viitattu 7.1.2018.
- Historiaa Rautavaaran seurakunta. Arkistoitu 8.1.2018. Viitattu 7.1.2018.
- Rautavaara Kajaanin kaupunkieksploraatio. Viitattu 7.1.2018.
- Ylönen, Jorma: Rautavaara valitsi Henri Ruotsalaisen kunnanjohtajaksi Kuntalehti. 29.10.2018. Viitattu 23.12.2021.
- Murto pysyy Rautavaaralla Yle Uutiset. 22.9.2011. Viitattu 23.12.2021.
- Perusopetus Rautavaaran kunta, rautavaara.fi. Viitattu 11.7.2020.
- Rautavaaran kirjasto Rautavaaran kunta, rautavaara.fi. Viitattu 11.7.2020.
- Terveyspalvelut Rautavaaran kunta, rautavaara.fi. Viitattu 11.7.2020.
- Kunnanjohtajan katsaus vuodelle 2018 ja TASU 2019-2020 Rautavaaran kunta. Arkistoitu 8.1.2018. Viitattu 7.1.2018.
- Pohjois-Savossa sijaitsee Kelalle kallein kunta Helsingin Sanomat. 2018. Viitattu 7.1.2018.
- Pikkukunta keksi houkutella asukkaita kunnanjohtajan mukaan nimetyillä minitaloilla – ensimmäistäkään ei ole myyty Yle. 18.9.2017. Viitattu 7.1.2018.
- Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 9.1.2018.
- Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
- Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
- Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
- https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/nurmeksen-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
- https://rautavaara.helluntai.fi/
- Suomen kuntien ystävyyskunnat Virossa 15.9.2008. Suomen Tallinnan suurlähetystö. Viitattu 30.12.2012.
- Savossa äänestettiin pitäjille nimikkoruoat. Helsingin Sanomat, 20.9.1984, s. 19. Näköislehden aukeama (tilaajille).
- Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 140. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Rautavaara Wikimedia Commonsissa