Rautaruukki (yritys)

Rautaruukki perustettiin 1960 valtionyhtiöksi turvaamaan kotimaisen telakka- ja muun metalliteollisuuden raaka-ainehuolto ja aluksi se hyödynsi kotimaisia malmivaroja. Suomen valtion lisäksi Rautaruukkia olivat perustamassa myös Outokumpu, Valmet, Wärtsilä, Rauma-Repola ja Fiskars. Ensimmäinen länsimainen terästehdas perustettiin Raahen kaupungin eteläpuolella sijainneeseen Saloisten kuntaan, jossa alettiin valmistaa terästä uudella kustannustehokkaalla jatkuvavalumenetelmällä perinteisen valannevalumenetelmän sijaan. Ensimmäisenä toimitusjohtajana oli sittemmin vuorineuvos Helge Haavisto, jonka ura Rautaruukissa sen toimitusjohtajana kesti aina vuoteen 1982 ja edelleen hallituksen puheenjohtajana vuoteen 1985. Raahen rautatehtaan rakennuspäällikkö vuodesta 1961 ja rautatehtaan ensimmäinen johtaja 1964–1976 oli puolestaan teollisuusneuvoksen arvonimen saanut Toivo Härkönen.[9] Ensimmäisenä toimintavuotenaan yritys työllisti kuusi ihmistä, mutta vuosikymmenen loppuun mennessä henkilöstömäärä oli kasvanut runsaaseen 1 700 henkeen.[10] Rautaruukki Oy:hyn fuusioitiin vuonna 1968 Otanmäki Oy, jolla oli kaivostoimintaa Vuolijoen Otanmäessä sekä Kemijärven mlk:n Kärväsvaarassa ja Raajärvellä,

1970-luvulla Rautaruukin tuotantoa laajennettiin ohutlevy- ja putkituotantoon ja Hämeenlinnassa aloitettiin kylmävalssaus ja putkituotanto. Vuonna 1976 Raahessa käynnistettiin toinen masuuni ja 1970-luvun lopussa Rautaruukki työllisti jo yli 7 000 henkeä Suomessa.[10]

Yritys laajensi raaka-aineen hankintaa avaamalla uusia kaivoksia Kolarin Rautuvaarassa sekä Taivalkosken Mustavaarassa. Malmin louhinta näissä kaivoksissa päättyi seuraavan 20 vuoden aikana eli Raajärvellä 1975, Otanmäessä ja Mustavaarassa 1985 sekä Rautuvaarassa 1988.

Osana idänkaupan laajentamista ja lakkautetulle Otanmäen kaivokselle Rautaruukki perusti Otanmäkeen junanvaunutehtaan, jossa se kuului Rautaruukki Transtechille eli Rautaruukin kuljetusvälineryhmälle.

Rautaruukin kehitysyksiköstä muodostettiin oma Rautaruukki New Technology-yksikkönsä , joka erikoistui teollisuuden mittalaitteisiin. Yksikön sijoituspaikaksi tuli Oulun teknologiakylä.

1980-luvulla yhtiö alkoi kasvaa Euroopassa myyntiyhtiöiden ja yritysostojen avulla: Tanskasta ostettiin muovipinnoittamo Metalcolour A/S, Norjasta terästukkukauppa CCB-Gruppen ja Saksasta putkitehdas Schmacke Rohr GmbH. Vuonna 1989 Tanskaan perustettiin uusi avoprofiilitehdas Stelform A/S. Vuosikymmenen lopussa yrityksessä oli lähes 10 000 työntekijää.[10]. Rautaruukista tuli pörssiyhtiö vuonna 1989.

Yritys aloitti raaka-aineen eli rautapelletin tuonnin rautateitse Neuvosto-Karjalan Kostamuksesta Raaheen vuonna 1983. Alkuvaiheen raaka-ainemäärät olivat noin 0,5 miljoonaa tonnia kasvaen parhaimmillaan 1 miljoonaan tonniin.

Rautaruukki myi perustamansa New Technology -yksikön vuonna 1995 ruotsalaiselle Spectra-Physicsille.[11]

1990-luvulla Rautaruukki investoi tuotantoon ja jalostusasteen nostamiseen ja aloitti omien merkkituotteiden kehittämisen. Liiketoiminta laajeni rakentamiseen, kun yhtiö osti kattovalmistaja Rannilan. Markkinoita avattiin Itä-Eurooppaan: Baltian ja Puolan jälkeen vuorossa olivat Venäjä, Ukraina, Tšekki ja Unkari. Voimakkaan kansainvälistymisen ansiosta 1990-luvun lopussa ruukkilaisia oli yli 7 000 Suomessa ja noin 5 000 muualla Euroopassa.[10] Valtio luopui osake-enemmistöstään Rautaruukissa vuonna 1997.

Rautaruukki luopui Otanmäen junanvaunutehtaastaan ja myi sen espanjalaiselle Talgolle vuonna 1999.

Rautaruukin Raahen terästehdas, jonka päätuotteita ovat kuumavalssatut nauhat ja levyt.

Sakari Tamminen aloitti yhtiön toimitusjohtajana 1. tammikuuta 2004, ja samalla hän pani alulle kattavan uudistusohjelman. Tällöin konserni siirtyi käyttämään markkinointinimeä Ruukki kaikissa yhtiöissään. Uudistettu strategia pyrki siirtämään Ruukin perinteisestä teräsvalmistajasta konepajayhtiöksi. Samalla alettiin panostaa rakentamisen ja konepajateollisuuden ratkaisuihin. Teräsliiketoiminta valitsi painopisteekseen erikoisterästuotteet. Ruukki toteutti vaativia rakennus- ja konepajateollisuusprojekteja eri puolilla maailmaa.[10]

Kaikki Rautaruukin suomalaiset tytäryhtiöt (Asva Oy, Rannila Steel Oy, Oy JIT-Trans Ltd, August Lindberg Oy ja SKJ-yhtiöt Oy) fuusioitiin emoyhtiöön 1. elokuuta 2004.

2000-luvulla tehtiin myös paljon yritysostoja: Velsa (2004), Metalplast ja Syneco Industri AB (2005), vuonna 2006 ostettiin PPTH, OOO Ventall, Omeo, AZST-Kolor ja Steel-Mont.

Ruukki on toiminut Kiinassa vuodesta 2005, ensimmäinen myyntikonttori avattiin vuonna 2009 Shanghaihin, sittemmin konttorin on perustettu myös Pekingiin.[12]

Vuonna 2007 Rautaruukin pääraaka-ainetoimittajaksi tuli ruotsalainen LKAB.

Vuonna 2009 Raahen tehtaalla sattui itsemurhien ketju, kun neljä työntekijää teki neljän kuukauden aikana itsemurhan, joista kolme sattui saman kuukauden sisällä.[13] Työntekijät epäilivät, että johtamiskulttuurilla, jatkuvilla muutoksilla ja raskailla työvuorojärjestelyillä oli yhteys itsemurhiin, sillä esimerkiksi työvuorot olivat jatkuvasti epäsäännöllisiä.[14] Itsemurhan tehneet olivat valitelleet työn raskautta ja epämukavuutta. Yhtiössä oli ollut yt-neuvotteluita ja irtisanomisia ja osa työntekijöistä kertoi, että sairauslomaa ei uskallettu hakea seurauksien pelossa.[15]

Rautaruukki Oyj yhtiöitettiin 1. toukokuuta 2011[16] liiketoimintojen eri osa-alueisiin keskittyviin tytäryhtiöihin:[17] Ruukki Construction, Ruukki Engineering ja Ruukki Metals.

Vuonna 2011 esiteltiin uusi energiatehokkuutta parantava energiapaneeli-tuote, joita myytiin muun muassa Itellan logistiikkakeskukseen Orimattilaan, Kuopion Ikeaan, Vantaan Ikano-kauppakeskukseen ja Keskon supermarkettiin Kiiminkiin.[18][19]

Ruukki avasi myyntikonttorin Intian Mumbaihin vuoden 2011 lopussa. Erikoislujia ja kulutusta kestäviä erikoisteräksiä myydään etenkin kuljetus- ja kaivosteollisuudelle ja rakennuskoneiden ja -laitteiden valmistajille.[12]

Toukokuussa 2012 Seinäjoen palvelukeskuksessa otettiin käyttöön toinen viistelaserleikkauslinja, jolla voidaan käsitellä 1–20 millimetrin paksuisia ja jopa 12 metriä pitkiä teräskappaleita.[20] 180 henkeä työllistävässä keskuksessa oli siihen asti valmistettu teräsosia ja komponentteja laserleikkauksen lisäksi myös poltto-, plasma- ja mekaanisen leikkauksen avulla.[20]

Lokakuussa 2012 Rautaruukki muutti strategiaansa ja tiedotti luopuvansa konepajaliiketoiminnasta sekä keskittyvänsä rakentamisen ja erikoisteräsliiketoiminnan kehittämiseen.[21]

Tammikuussa 2014 ruotsalainen SSAB teki osakevaihtotarjouksen Rautaruukista yhtiöiden yhdistymiseksi.[22] Toukokuussa tarjousaikaa jatkettiin 27.6.2014 saakka.[23] Tammikuussa 2014 kerrottiin, että SSAB hankkii omistukseensa Rautaruukin osakevaihtojärjestelyin.[24] SSAB:n osakkeiden noteeraaminen aloitettiin Nasdaq OMX Helsingissä 1. elokuuta 2014.[25] Rautaruukilla ja SSAB:llä oli kesällä 2014 yhteensä noin 17 300 työntekijää ja ne tuottivat noin 8,8 miljoonaa tonnia terästä vuodessa. Kaupan myötä syntyneen SSAB-yhtiön suurimmat terästuotantotehtaat sijaitsevat Ruotsissa, Suomessa ja Yhdysvalloissa.[26]

Syyskuussa 2014 SSAB sai uuden johtoryhmän. Toimitusjohtajana jatkoi SSAB:n toimitusjohtaja Martin Lindqvist. Vanhoja rautaruukkilaisia uudessa johtoryhmässä oli kolme: SSAB:n Euroopan liiketoiminta-alueen johtaja Olavi Huhtala, Ruukki Construction -ryhmän johtaja Marko Somerma ja SSAB:n viestintäjohtaja Taina Kyllönen.[27]

Ruukki Construction tarjoaa teräsrakenneratkaisuja erilaisiin rakennustarpeisiin. Sen tuotteita käytetään muun muassa liikkeiden, toimitilojen ja teollisuushallien rakentamisessa, mutta myös pientaloissa, satamissa ja tuulivoimaloissa ja väylien rakentamisessa.[28] Panostus Venäjän markkinoille on tuottanut tulosta, sillä Ruukki on Uralin länsipuolella Venäjän suurin teräsrakentaja [29].

Toukokuussa 2011 Ruukki kertoi kehittäneensä ensimmäisenä valmistajana auringon säteilyn sähköksi muuttavan aurinkopaneelijulkisivun. Julkisivuun täysin integroituva aurinkosähköjärjestelmän tuottama sähkö käytetään joko kiinteistön omaan tarpeeseen tai syötetään yleiseen sähköverkkoon. Vuodessa keskikokoisen toimiston aurinkopaneelijulkisivu tuottaa vuodessa 18 000 kilowattituntia sähköä.[30]

Ruukki Constuctionin ratkaisuja käytetään muun muassa seuraavissa suurissa kohteissa:

• Alma Median uusi pääkonttori, joka valmistui vuoden 2012 loppuun mennessä, sinne tuli Rautaruukin toimittama teräsrunko[31]
• Keski-Ruotsissa sijaitseva Hallsbergin uusi postiterminaali, jonne Ruukki toimitti vuoden 2012 alkupuolella teräsrungon, julkisivun ja kattorakenteet. Kaupan arvo oli noin 5 miljoonaa euroa.[32].
• venäläisen Terwingon erikoisteräslankatehdas Lipetskin alueella. Ruukin toimittamien teräsrungon ja kattorakenteiden suunnittelun ja toimitusten arvo on noin 7 miljoonaa euroa ja rakennuksen kokonaispinta-ala on 46 000 neliömetriä. Hankkeen teki mielenkiintoiseksi katto, sillä tehtaassa on kaikkiaan 230 kattoikkunaa takaamassa tuotantoon tarvitut optimaaliset valaistusolosuhteet.[33]

Vuonna 2002 Raahessa otettiin käyttöön suorasammutustekniikka nauhavalssauslinjalla ja 2006 levyvalssauslinjalla. Ruukin patentoimaa suorasammutusmenetelmää pidetään yhtenä terästeollisuuden merkittävimmistä keksinnöistä ja sitä pidetään erikoisterästen menestyksen tukipilarina. Keksinnössä yhdistetään termomekaaninen valssaus ja perinteinen karkaisu: austeniittirae muokataan optimaaliseksi kuumavalssaamalla, karkaisemalla se muutetaan lujaksi ja sitkeäksi martensiitiksi tai hienorakeiseksi monifaasiteräkseksi [34]. Erikoisterästen osuus teräsliiketoiminnasta on vuonna 2012 runsas kolmannes.

Vuonna 2010 Ruukki Metals -liiketoimintayksikkö työllisti runsaat 5 000 henkilöä, sen liikevaihto oli 1 581 miljoonaa euroa ja liikevoitto 126 miljoonaa euroa[35], eli se on liiketoiminta-alueista suurin.[29] Erikoisteräksen tuotekehitykseen panostetaan paljon, esimerkiksi vuonna 2010 yli 200 miljoonaa euroa.[29]

Syksyllä 2011 Ruukki esitteli Flex-palvelukonseptin, jonka ansiosta asiakas saa ruostumatonta terästä ja alumiinia standardimittojen sijasta täsmälleen tarvitsemansa mitan.[36]. Tämä pienentää muun muassa hävikkiä ja energiakustannuksia [36] .

Ruukki Metals -yksikön erikoisterästuotteisiin kuuluu esimerkiksi

• erikoislujat, kulutusta kestävät ja erikoispinnoitetut tuotteet,
• kulutusteräs Raex ja
• ultraluja Optim-rakenneteräs[28][35].

Raexia käytetään lavoissa, betonirummuissa, murskaimissa, seuloissa, kauhoissa ja purkutyökaluissa.[35] Raexin etuna on keveys: Raexista valmistettu teräskontti on 40 prosenttia kevyempi kuin perinteinen kontti, mikä helpottaa paitsi käsittelyä myös pienentää kuljetuskuluja [35]. Optimia taas käytetään henkilönostimissa ja erilaisissa kuljetussäiliöissä ja myös sen etuna on normaalia terästä pienempi paino.[35]

Lujaa suorasammutettua terästä käytetään nostokalustossa, erityisesti nostureiden hoikissa ja kantavissa osissa. Maailman korkeimmalle (112 metriä) yltävässä kuorma-autoalusteisessa nostolavalaitteessa on käytetty Ruukin erikoislujaa terästä. Luodeilta suojaavaa panssariterästä käytetään arvokuljetusautoissa.[34]

Muita yksikön tuotteita ovat valssatut terästuotteet, metalli- ja maalipinnoitetut teräkset, putket, tangot, palkit, ruostumattomat teräkset ja alumiinit ja sivutuotteina syntyvät mineraalituotteet.[37] Tuotteisiin liittyy palveluja: esikäsittelyä, osavalmistusta, logistiikkaa ja varastointia.[37]

Yhtiön strategian mukaan perusterästä ei kannata maailman mitassa lähteä laivaamaan kauas, sen sijaan keihäänkärkituotteita viedään ympäri maailmaa[35]: Eurooppaan, Kiinaan, Brasiliaan, Australiaan ja Etelä-Afrikkaan.[34]