Rautalammin työväentalo

Rautalammin työväenyhdistys perustettiin 22. marraskuuta 1905. Vuonna 1906 yhdistys osti kauppias Wilhelm Pöyhöseltä 1880-luvulla rakennetun talon, ja vuoteen 1909 mennessä se oli kunnostettu työväentaloksi. Rakennukseen lisättiin myös näyttämösiipi, joka valmistui vuonna 1921. Vuonna 1920 yhdistys liittyi SSTP:en, ja vuonna 1923 yhdistys lakkautettiin ja talo takavarikoitiin. Se oli takavarikossa vuoteen 1928 saakka, jolloin samana vuonna perustettu Rautalammin sosialidemokraattinen työväenyhdistys sai ostettua sen valtiolta.[3][1] Vuoden 1928 lopussa sosialidemokraattisella yhdistyksellä oli 24 jäsentä.[4]

Talo on hirsirunkoinen ja yksikerroksinen. Uuneja oli kahdeksan. Alun perin talossa oli kaksi keittiötä, neljä asuinhuonetta, ravintola, kokoushuone sekä vuodesta 1921 eteenpäin juhlasali, jossa 150 istumapaikkaa ja iso näyttämö.[3]

Taloa on kunnostettu vuosien varrella useaan otteeseen. Sisäseinät on paneloitu vuonna 1934, vesikatto uusittu 1946, peltikatto tehty 1947, sähköjohdot uusittu 1950, sisäkatto uusittu 1962. Vuonna 1963 pihan puolelle valmistui tasakattoinen kuisti, joka on myöhemmin muutettu loivaksi pulpettikatoksi. Lisäksi lattiaan on asennettu koivuparketti vuonna 1968, ja vuodesta 1980 alkaen tehtiin perusteellinen remontti Museoviraston valvonnassa. Tähän remonttiin saatiin rahoitusta Opetusministeriöltä.[3][1] Vuosina 2015–2016 rakennettiin laitoskeittiö ja saniteettitilat, mm. inva-wc. Nykyään talon pinta-ala on 610 m², josta sali 177 m², näyttämö 68 m², keittiö 24 mv, kahvio 48 m², aula ja naulakkotila yhteensä 75 m², saniteettitilat 29 m² ja asunto 70 m². Talo sijaitsee Rautalammin seurakunnalta vuokratulla tontilla, joka on kooltaan 3295 m².[5]

Talolla järjestettiin juhlia, naamiaisia, iltamia ja valistustilaisuuksia. Myös voimistelu- ja urheiluseura Rautalammin Reipas järjesti työväentalolla kesäjuhlat.[6][7][8][9] Kaupanpito jatkui talossa 1940-luvulle asti. Kauppapuodissa olivat vuokralaisena Työväen osuuskauppa ja Osuusliike Kansanvoima.[10]

Työväentaloa vuokrataan erilaisia tilaisuuksia varten. Yhdistyksen oman kokous- ja juhlatoiminnan lisäksi talolla on sunnuntaisin bingo, minkä lisäksi siellä järjestetään perhejuhlia, huutokauppoja, näyttelyitä sekä kulttuuri- ja koulutustoimintaa. Talo on toiminut kunnan väistötilana vuosina 2008 ja 2017. Taloa on käyttänyt 2010-luvun lopulta lähtien vuosittain noin 7 000 henkeä.[11][5]