Rauta(II)sulfidi
Rauta(II)sulfidi, ferrosulfidi eli rikkirauta (FeS) on raudan ja rikin muodostama kemiallinen yhdiste. Se on tummanharmaa tai musta metallikiiltoinen, kiinteä ja kiteinen aine[2], jonka tiheys on 4,7 g/cm3 ja sulamispiste noin 1 188°C[1].
Rauta(II)sulfidi | |
---|---|
Tunnisteet | |
Muut nimet | Ferrosulfidi, rikkirauta |
CAS-numero | 1317-37-9 |
SMILES | [Fe+2].[S-2] |
Ominaisuudet | |
Molekyylikaava | FeS |
Moolimassa | 87,910 g/mol |
Ulkomuoto | musta kiinteä aine |
Sulamispiste | 1 188 °C (1 461 K)[1] |
Kiehumispiste | hajoaa |
Tiheys | 4,7 g/cm3[1] |
Liukoisuus veteen | liukenematon[1] |
Rauta(II)sulfidi ei liukene veteen, mutta se liukenee happoihin[1] ja reagoi niiden kanssa hieman rikkivetyä vapauttaen, esimerkiksi:
Rauta(II)sulfidia esiintyy luonnossa troiliittina pääasiassa meteoriiteissa.[3] Myös magneettikiisu muistuttaa sitä koostumukseltaan, mutta sen kiderakenteesta puuttuu rauta-atomeja.[4] Keinotekoisesti sitä valmistetaan kuumentamalla rauta- ja rikkijauheiden seosta[2], joka sisältää 4 paino-osaa rikkiä ja 7 paino-osaa rautaa. Kuumennettaessa nämä jauheet reagoivat keskenään runsaasti lämpöä vapauttaen muodostaen rauta(II)sulfidia:[5]
Kauppatavarana rauta(II)sulfidi esiintyy yleensä valettuna tangoiksi tai mustina ohuina levyinä. Sitä käytetään keramiikassa. Kemiallisessa työskentelyssä sitä käytetään rikkivedyn valmistukseen.[2]
Lähteet
- Haynes, William M. (toim.): CRC Handbook of Chemistry and Physics, s. 4-68. 97. painos. CRC Press, 2016. ISBN 9781439814628. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 19.12.2020). (englanniksi)
- E. M. Karamäki: Epäorgaaniset kemikaalit, s. 289–290. Espoo: Tietoteos, 1983. ISBN 951-9035-61-3.
- Otavan iso Fokus, 7. osa (Sv-Öö), s. 4293, art. Troiliitti. Otava, 1974. ISBN 951-1-01521-4.
- Pertti Virtaranta, Martti Hakala ym.: Suomalainen tietosanakirja, 5. osa (Käs-M), s. 317, art. Magneettikiisu. Espoo: Weilin & Göös, 1991.
- Eero Laaksovirta: Keskikoulun kemia, s. 14–15. Helsinki: Otava, 1972.