Rauhoitettu laji

Rauhoitettu laji on eliölaji, jota suojellaan lajiin kohdistuvalta häirinnältä lailla. Kasveja voidaan suojella esimerkiksi poimimiselta ja eläimiä pyydystämiseltä. Monet uhanalaiset lajit on rauhoitettu, paitsi jos ne ovat vielä suhteellisen yleisiä tai niitä pidetään vahingollisina. Toisaalta kaikki rauhoitetut lajit eivät ole uhanalaisia vaan rauhoituksella pyritään ennalta ehkäisemään lajin harvinaistumista tai suotuisan suojelutason säilymistä. Myös kansainväliset sopimukset (esimerkiksi Euroopan unionin luontodirektiivi) voivat velvoittaa lajin rauhoittamiseen valtion kansallisessa lainsäädännössä.

Isoapollo on Suomessa rauhoitettu laji

Rauhoitettuja eläimiä ei saa ottaa elätiksi, tappaa tai pyydystää. Myöskään niiden lisääntymistä ei saa häiritä. Rauhoitettuja kasveja tai sieniä ei saa leikata, poimia, siirtää juurineen tai tuhota. Rauhoitetulla lajilla käytävä kauppa on yleensä luvanvaraista.

Rauhoittaminen Suomessa

Suomen luonnonsuojelulaki määrää Suomessa eliölajien rauhoittamisen periaatteet, joskin niin kutsutuista riistalajeista määrätään erikseen metsästyslaissa. Luonnonsuojeluasetuksen liitteet sisältävät rauhoitettujen lajien luettelot. Lajiluetteloita päivitetään tarvittaessa, viimeksi päivitys tehtiin syyskuussa 2009.

Lajirauhoituksen rikkomisesta säädetään Suomen rikoslain 48. luvun 5 pykälässä. Lisäksi osalle rauhoitetuista lajeista on erikseen määritelty erityinen korvaushinta lain rikkomisen varalta. Eläimillä ohjeelliset arvot vaihtelevat 17 eurosta 9755 euroon. Suurin korvattava arvo on saimaannorpalla. Rikoslain 48. luvun 9§ perusteella korvaushinta tulee maksettavaksi rauhoituksen rikkomisesta tuomittavan sakkorangaistuksen päälle.

Luonnonsuojelulain 6. luvun 40§ perusteella rauhoitus koskee myös rauhoitetun lajin kuolleena tavattuja yksilöitä.

Rauhoitus metsästyslain perusteella

Nisäkkäiden ja lintujen rauhoittamisesta säädetään metsästyslaissa (615/1993). Sen mukaan kaikki linnut ja nisäkkäät, joita ei ole määritelty erikseen riistaeläimiksi, on rauhoitettu. Lisäksi laissa luetellaan joukko vahingollisina pidettyjä lajeja,selvennä jotka ovat rauhoittamattomia. Näitä ovat nisäkkäistä metsämyyrä, vesimyyrä, kenttämyyrä, peltomyyrä, lapinmyyrä, isometsähiiri, isorotta ja kotihiiri sekä villiintyneet kissat. Linnuista rauhoittamattomia ovat varis, harakka, harmaalokki, merilokki, kesykyyhky, räkättirastas sekä korppi poronhoitoalueella.

Rauhoitus luonnonsuojelulain perusteella

Muut rauhoitetut eläinlajit kuin nisäkkäät ja linnut on lueteltu luonnonsuojeluasetuksen (160/1997) liitteessä 2, rauhoitetut kasvilajit liitteessä 3.[1]

Luonnonsuojelulain 6. luvun 39§ perusteella myös suurten petolintujen pesäpuina toimivat puuyksilöt ovat rauhoitettuja lintulajin rauhoituksen perusteella.

Katso myös

Lähteet

Viitteet
  1. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1997/19970160 Luonnonsuojeluasetus (liitteenä myös rauhoitettujen lajien luettelot)
This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.