Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki (Noormarkku)
Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki on pystytetty Poriin, Noormarkun hautausmaalle vuonna 1989. Muistomerkin pronssiveistos Kannelta soittava tyttö on Eemil Halosen vuonna 1920 tekemä.
Pronssiveistos oli aiemmin osa Hiitolan vuoden 1918 sankaripatsasta, joka pystytettiin vuonna 1920 Hiitolan hautausmaalle Laatokan Karjalaan. Veistos siirrettiin sodan aikana Noormarkun kirkkopuistoon. Sankaripatsaan jalusta on edelleen Hiitolassa ja sen päällä on nykyään risti.[1][2]
Hiitolan sankaripatsasta on kutsuttu myös nimellä Rauhan kannel. Veistoksesta otettu jälkivalos Rauhan kannel vuodelta 1992 on Iisalmessa Vetrean (entisen Veljeskodin) pihalla[3].[4]
Lähteet
- Sirola, Anna: Puhukoon paatinen pylväs, s. 336. Väyläkirjat, 2017. ISBN 978-952-7168-35-6.
- Noormarkun Karjala-Seura ry /Kannelta soittava tyttö -pronssiveistos; Karjalanliitto.fi
- Iisalmen patsaat ja veistokset; Iisalmi.fi
- Vapaussodan 1918 sankarihautamuistomerkit; Eemil.fi
This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.