Rauhalinna
Rauhalinna on Säämingin Lehtiniemessä sijaitseva puuhuvila, joka edustaa Suomessa harvinaista huvila-arkkitehtuuria ja koristevalikoimaa. Rauhalinna valmistui vuonna 1900. Koristeellisen huvilan suunnitteli ja rakennutti Venäjän keisarillisen linnoitusinsinöörihallituksen kenraalimajuri Nils Henrik Agaton Weckman (1850–1906) hopeahääpäivälahjaksi vaimolleen Alma Emilia Sofia Weckmanille (1855–1921). Suunnittelutyö alkoi 1895 ja rakennustyöt aloitettiin 1897.[1] Suunnittelussa avusti arkkitehti Allan Schulman. Rauhalinna edustaa Suomessa arkkitehtonisesti ainutlaatuista yhdistelmää venäläistä huvila-arkkitehtuuria, arabialaista pylväsaihetta ja sveitsiläistyyliin liittyviä leikkaus- ja listakoristeluja. Huvilan alkuperäiseen asuun kuulunut lähes 30 metrin korkuinen minareettitorni jouduttiin lyhentämään 1920-luvulla.[2]
| Rauhalinna | |
|---|---|
 Rauhalinna kesällä Haapavedeltä päin kuvattuna |
|
| Osoite | Rauhalinnantie 90 |
| Sijainti | Savonlinna |
| Koordinaatit | |
| Rakennustyyppi | huvila |
| Valmistumisvuosi | 1900 |
| Suunnittelija | apuna toimi arkkitehti Allan Schulman |
| Omistaja | yksityinen |
| Runkorakenne | puu |
| Kerrosala | Päärakennus n. 790 m2 + uudisrakennukset n. 590 m2 |
 |
|
Rauhalinnan omisti Weckmannin suku vuoteen 1924 asti, jolloin Suomen Asemapäällikköyhdistys osti sen. Rakennus joutui puolustusministeriölle 1938 ja toisen maailmansotien aikana siinä toimi Päämajan alainen radiokuunteluasema ja ilmavalvonnan tukikohta. Aliupseeriliiton lomakotina Rauhalinna toimi vuodesta 1948. Vuosina 1954–1965 rakennuksessa toimi Säämingin Tolvaniemen kansakoulu. 1970-luvulla kiinteistö siirtyi puolustusministeriöltä rakennushallitukselle ja se vuokrattiin matkailukäyttöön. Rauhalinnaa entisöitiin Museoviraston valvonnassa 1973 ja toistamiseen 1987–1988, jolloin suunnittelijana oli arkkitehti Kirsti Kasnio.[2] Senaatti-kiinteistöt myi Rauhalinnan yksityiselle omistajalle vuonna 2001.[3]
Rauhalinnan vuodesta 2001 omistanut Veikko Heinonen kuoli heinäkuussa 2019. Sanomalehti Itä-Savossa uutisoitiin Rauhalinnan yhdessä neljän metsä- ja vesitilan kanssa tulevan pakkohuutokauppaan 9.10.2019.[4] Huutokaupassa Rauhalinnasta ja sitä ympäröivistä yli sadan hehtaarin alueista korkeimman tarjouksen 600 000 euroa teki Kyösti Kakkonen, josta täten tuli Rauhalinnan uusi omistaja.[5][6]
Kuvia Rauhalinnasta
Presidentin sviitti
Erään huoneen sisäkatto
Erään huoneen nurkka
Turkkilainen huone
Juhlasali
Lähteet
- Kierikka, Pekka: Rauhalinna. Savonlinnan Kylpylä, 1974.
- Rauhalinna RKY Museovirasto. 22.12.2009. Viitattu 1.4.2014.
- Rauhalinna Rauhalinna.fi. Arkistoitu 3.1.2017. Viitattu 1.4.2014.
- Savonlinnan kaupunki lähtee ostamaan ympärillä olevia maa-alueita, ja pitsihuvilan hankinta ei ole ensimmäisenä listalla — "Päinvastoin on korostettu, ettei kaupungin tarvitsisi hankkia Rauhalinnaa itselleen", sanoo tekninen johtaja Kari Tikkanen ita-savo.fi. 17.9.2019. Viitattu 19.9.2019.
- Kyösti Kakkonen lähti huutamaan Rauhalinnaa omakseen kaksi päivää sen jälkeen, kun kuuli huutokaupasta ita-savo.fi. 9.10.2019. Viitattu 10.10.2019.
- Rantala, Kati: Rauhalinna ällistyttää suomalaisessa maisemassa – kauppaneuvos Kyösti Kakkonen on palauttanut yli 100-vuotiaan pitsihuvilan alkuperäiseen loistoonsa Yle Uutiset. 18.8.2021. Viitattu 19.8.2021.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Rauhalinna Wikimedia Commonsissa
- Rauhalinna (rakennusperintörekisteri) Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. Museovirasto.
- Rauhalinnan alueen kuvia (Google Maps)
- Museovirasto
- Rauhalinnan kotisivut (Arkistoitu – Internet Archive)