Rauhalahden voimalaitos

Rauhalahden voimalaitos on Jyväskylässä, Jyväsjärven itärannalla sijaitseva vuonna 1986 valmistunut vastapainevoimalaitos. Voimalan rakensi Imatran Voima[1]. Se tuottaa kaukolämpöä, sähköä ja teollisuushöyryä.[2] Voimala tuottaa yhdessä 2010 valmistuneen Keljonlahden voimalaitoksen kanssa pääosan Jyväskylän seudun kaukolämmöstä. Aiemmin Rauhalahti huolehti Kankaan paperitehtaan tarvitsemasta teollisuushöyrystä.[3] Vuonna 2009 voimalaitoksen käyttö laski alle puoleen, kun Kankaan paperitehdas suljettiin. Kankaan paperitehdas oli voimalaitoksen tuottaman teollisuushöyryn pääasiakas.[4]

Rauhalahden voimalaitos
Tyyppi vastapainevoimalaitos
Polttoaine puu, turve, kivihiili
Teho 372 MW
Perustaja Imatran Voima
Valmistunut 1986
Sijainti Halssila, Jyväskylä, Kammintie 2
Koordinaatit 62°14′16″N, 025°48′38″E

Voimalaitoksen pääkattilan toimitti Tampella Power. Tyypiltään kattila on leijukerroskattila. Voimala maksoi 84 miljoonaa euroa. Laitoksessa työskentelee 50 työntekijää.[5] Kankaan tehtaan lopettamisen takia voimalan käyttömäärä laskee alle puoleen. Jyväskylän Energian mukaan voimalaa käytetään kuitenkin vielä vuosikymmeniä. Keväällä 2013 JE:n toimitusjohtaja Tuomo Kantola esikuntineen suunnittelee vaihtoehtoja Rauhalahden voimalaitoksen sopeuttamisesta IE-direktiivin vuodelle 2016 tuomiin kiristyviin päästörajoihin.[6]

Voimalaa pyörittää Jyväskylän Energiantuotanto Oy, jonka omistaa Jyväskylän Energia Oy. Aiemmin Fortum omisti yhtiöstä 60 prosenttia, mutta Jyväskylän Energia osti Fortumin osuuden itselleen noin 40 miljoonalle eurolla. Samalla Jyväskylän Energia osti voimalan maa-alueen Fortumilta. Yhtiöt käsittelivät voimalaan liittyviä riitoja oikeudessa.[7]

Voimalan pääpolttoaineet ovat puu ja turve ja kivihiiltä on tarvittu vain nimeksi[8]. Turpeen toimittaa pääasiassa Vapo ja puu saadaan Keski-Suomen sahoilta ja lähiseudun puunkäsittelyteollisuudelta.[5]

Laitoksessa on kolme kattilaa[2][9]:

Kattila Polttoaineet Valmistumisvuosi Kaukolämpö Teollisuushöyry Sähkö Yhteensä
Pääkattila (RAI 1) kivihiili, raskas polttoöljy, turve, puu, kierrätyspolttoaineet 1986 140 MW 40 MW 87 MW 267 MW
2-kattila (RAI 2) raskas polttoöljy 1992 65 MW 65 MW
Kaukolämpökattila (RAI 4) raskas polttoöljy 2004 40 MW 40 MW
Yhteensä 180 MW 105 MW 87 MW 372 MW

Apukattilaa käytetään prosessihöyryn tuottamiseen pääkattilan häiriö- ja huoltotilanteissa. Kaukolämpökattilaa käytetään huippukuormien ja pääkattilan häiriöiden aikana.[9]

Voimala tuottaa kaukolämpöä 740 GWh, sähköä 410 GWh ja höyryä 310 GWh vuodessa.[9]

Voimalan uusi 130 metriä korkea piippu valmistui 2015.[10] Voimalaitoksen käyttämistä polttoaineista alle yksi prosentti on kivihiiltä.[11]

Lähteet
  1. Fortum myy osuutensa Jyväskylän Energiantuotannosta 22.10.2008. Tekniikka&Talous. Arkistoitu 13.4.2014. Viitattu 7.7.2009.
  2. Jyväskylän energia: Jyväskylän Energia – Rauhalahden voimalaitos jenergia.fi. Viitattu 28.6.2009.
  3. Rauhalahden voimalaitos huoltoseisokkiin 13.6.2009. YLE. Viitattu 28.6.2009. [vanhentunut linkki]
  4. Rauhalahden voimalaitoksen käyttömäärä laskee 11.12.2009. Yle Keski-Suomi.
  5. Rauhalahti CHP Plant Finland Evaluated by Timo Järvinen (PDF) VTT. Arkistoitu 20.7.2011. Viitattu 2.7.2009. (englanniksi)
  6. Rauhalahden voimalaitoksen käyttömäärä laskee 11.12.2008. YLE Keski-Suomi. Viitattu 12.12.2009. [vanhentunut linkki]
  7. Energia ostaa kokonaan Rauhalahden voimalan 22.10.2009. Keskisuomalainen. Arkistoitu 16.7.2011. Viitattu 28.6.2009.
  8. Kivihiili palaa talvella Rauhalahden voimalaan 9.9.2008. Keskisuomalainen. Arkistoitu 16.7.2011. Viitattu 28.8.2009.
  9. PÄÄTÖS Dnro 467/311/2004 (PDF) 5.1.2005. Energiamarkkinavirasto. Viitattu 3.7.2009. [vanhentunut linkki]
  10. Jyväskylän Energia - ajankohtainen www.jyvaskylanenergia.fi. Viitattu 22.1.2017.
  11. Savela, Sanna: Jyväskylä lämpenee lähes kokonaan kotimaisella polttoaineella 30.12.2015. Yle.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.