Ratula (Orimattila)

Ratula on Orimattilan kylä entisessä Artjärven kunnassa Päijät-Hämeessä Villikkalan ja Hietanan kylien välissä.

Historia
Ratulan kartano vuonna 1910
Ratula Zacharias Topeliuksen kirjasarjassa Finland framstäldt i teckningar 1800-luvun puolivälissä.

Kirjallisia viitteitä Ratulan kylän olemassaolosta löytyy 1500-luvulta. Kylän kehittymiselle suuren sysäyksen antoi 30-vuotisessa sodassa menestynyt Arvid Forbus, joka oli saanut koko Artjärven pitäjän läänitykseksi Ruotsin kuningatar Kristiinalta noin vuonna 1640. Forbus perusti Ratulan kartanon ja kylä alkoi kasvaa vauhdilla. Kartanon isäntänä Forbusin jälkeen toimi kreivi Axel Julius De la Gardie. Kartanon tiluksiin kuului koko Ratulan kylä Soinojankulmalta Taulunportille. Vauraaseen kartanoon on kuulunut oma meijeri, mylly ja kasvihuoneita.

Työväenyhdistyksen Ratulaan perustivat 14. tammikuuta 1906 58 perustajäsentä. Johtokuntaan valittiin Antti Lassila, H. Laine, W. Ahonen, E. Sevon ja Aug. Mäkelä. Yhdistys kokoontui kodeissa. Samana vuonna yhdistys sai kotkalaisen puhuja Vuorenmaan koululle iltamiinsa. 1908 yhdistys valitsi kaksi ostajaa Ratulan kartanosta työväentaloa varten ostettaville puille. Ratulan kartanon omistaja Eugenia von Ettet lupasi puut ja vapaavalintaisen tontin maksutta. Hänet ja tilanhoitaja G. A. Rothkirch kutsuttiin vieraiksi avajaisiin, mitkä järjestettiin 6. syyskuuta 1908. Työväenyhdistyksen kirjasto katosi 1918 sisällissodassa, minkä jälkeen talo jäi hartaustilaisuuksia varten ensin papille, sitten tansseja järjestävälle poliisille. Lopulta työväenyhdistys sai talonsa takaisin. Taloa korjattiin ja laajennettiin 1926. [1]

Toinen maailmansota toi Ratulaan Vahvialasta, Muolaasta ja Säkkijärveltä karjalaisia evakkoja, joille lohkaistiin parikymmentä 18–20 hehtaarin tilaa enimmäkseen kartanon maista. Kartanolle jäi maita enää muutama kymmenen hehtaaria. Uudisasukkaat toivat uutta eloa kylään.

Vilkas 1950-luku

Kylässä elettiin 1950-luvulla vilkasta aikaa, kun kylällä oli samanaikaisesti neljä kauppaa, kaksi postia ja jopa oma elokuvateatteri työväentalolla, jossa elokuvia näyttivät kiertävät koneenkäyttäjät. Ratulassa oli myös kaksi koulua ja oma urheiluseura, Vahvialan Kiista, joka sulautui 1953 yleisartjärveläiseen Artjärven Ahjoon. Vahvialan Kiista oli lähtöisin luovutetuilta alueilta Karjalasta Vahvialan kunnasta, missä toinen merkittävä urheiluseura oli ollut Vahvialan Kilpaveikot. Vuonna 1954 Artjärven Ahjo piti kokouksen, missä päätettiin äänin 19–17, että yhdistyksellä on Ratulan, Hietananan, Artjärven kirkonkylän, Kinttula-Hiitelän ja Villikkalan paikallisosastot. 17 äänestäjää oli kokouksessa kannattanut paikallisosastojen purkamista Artjärven Ahjosta, jolloin niistä olisi voinut tulla erillisiä yhdistyksiä. Käytännössä Artjärven Ahjoon ei muodostunut viittä paikallisosastoa, vaan ainoastaan neljä, koska Ratulan paikallisosasto keskitti toimintansa Villikkalan osastoon. (Antin - 139) Artjärven Ahjon Kinttula-Hiitelän paikallisosastoa kutsuttiin Kinttula-Hiitelän Kiriksi (Antin - 140).

Homeno

Homeno-nimellä kutsutaan Ratulan kartanon ja Orimattilan Kuivannon välistä aluetta. Homeno-nimistä aluetta ei kuitenkaan ole alkujaan ollut. Ratulan toiselle postille piti antaa joku toinen nimi, koska Ratula oli jo käytössä Elimäellä. Ratulan vanhasta nimistöstä postitoimipaikan nimeksi valittiin Homento. Postilaitoksen kirjoitusvirheen vuoksi nimi muuttui Homenoksi.[2]

Tunnettuja ratulalaisia

Kansanedustajana vuosina 1983–1987 toimi ratulalainen Helvi Koskinen, syntyjään Vahvialasta.

Lähteet
  1. Luonnonkaunis Artjärvi, 286–287, Artjärven kunta, 1995
  2. Sipiläinen, Petri: Ratula ammentaa voimansa kartanosta ja siirtolaisista. teoksessa: Kyliä ja kyläläisiä. Orimattila: Pitäjäsanomat Oy, 1989. ISBN 952-90076-8-X.
    Artjärvi
    Kylät

    Artjärvi • Hietana • Hiitelä • Kilosela • Kinttula • Pitkäkylä • Ratula • Salmela • Suurikylä • Villikkala

    Järvet

    Pyhäjärvi • Säyhtee • Villikkalanjärvi

    Rakennukset ja rakennelmat

    Artjärven kirkko • Päällikön talo • Tähtikallion havainto- ja koulutuskeskus

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.