Ratasjärv

Järven pinta-ala on 6,8 hehtaaria ja se on 600 metriä pitkä ja 250 metriä leveä. Se on muodoltaan pitkänomianen ja sen rannat seuraavat laakson rinteitä. Järvi on luodattu ja sen keskisyvyys on 8,5 metriä ja suurin syvyys 19 metriä. Siinä ei ole saaria. Järven laskennalliseksi tilavuudeksi voidaan määrittää 0,00058 kuutiokilometriä eli 0,58 miljoonaa kuutiometriä [lower-alpha 2]. Järven eteläranta kohoaa 20–30 metrin korkeuteen ja siellä sijaitsee viisi lampea, joista osa laskee Ratasjärveen. Pohjoisranta on loivempaa ja polveilevampaa. Järven rantaviivan pituus on 1,3 kilometriä ja sen rannat ovat puoliksi metsää ja puoliksi peltoa tai niittyä. Järven länsipuolella kulkee Nursiin johtava maantie ja sen kaakoispään ohittaa Käätson ja Luutsnikun yhdistävä maantie.[1][2][lower-alpha 3]

Järven syvyyttä on mitattu esimerkiksi vuonna 1907, jolloin saatiin 23,5 metriä ja pohjamudan paksuudeksi 4,6 metriä. Syvyysmittauksissa on aiemmin käytetty sellaista tapaa, että mittaus suoritettiin kovaan pohjaan asti. Vähentämällä mutakerroksen paksuus syvyysarvosta, saadaan mittauksen syvyydeksi 18,9 metriä.[3]

Järvi on Vesipolitiikan puitedirektiivin (VPD) (vir. Veepoliitika Raamdirektiivi, (VRD)) luokituksen (VRD 3) mukaan veden kovuuden osalta keskikova järvi, jonka vesimassa lämpötilakerrostuu (vir. keskmise karedusega kihistunud veega järv). Järvi luokitellaan limnologisesti samanaikaisesti samalla sekä kovavetiseksi järveksi että eutrofiseksi järveksi (vir. kalgiveeline eutroofne tai kalgiveeline rohketoiteline, KE). Silloin järven veden kalkkipitoisuus on keskikorkea tai korkea ja sen ravinnepitoisuudet ovat korkeat ja se on rehevöitynyt.[2]

Järvi on yksi Rõugen järvialueen seitsemästä järvestä, joka sijaitsee viime jääkauden loppuvaiheessa syntyneessä jäätikköjokilaaksossa (vir. Rõuge ürgorg). Siinä virtaa nykyään Rõuge jõgi, jonka läpivirtausjärvi Ratasjärv on. Laakson kaikille järville yhteisiä ominaisuuksia ovat lähteiden runsaus, karbonaattipitoinen vesi ja rantojen vehmas luonto. Järvialue kuuluu osana Haanjan luonnonpuistoon.[3][4][5]

Järven vesi on väriltään kellertävän vihreää tai vihertävän keltaista. Sen näkösyvyys on 1,1–1,4 metriä. Järven vesi on kesäisin ja talvisin voimakkaasti lämpötilakerrostunutta. Vuonna 1972 tehdyssä kasvilisuusselvityksessä löydettiin 16 vesikasvilajia. Järvessä elää harvinaisena vuollejokisimpukka. Järvessä elää myös ahven, särki, hauki, kiiski, lahna, sorva ja ankerias.[6]

Siihen laskee neljä ojaa, joista huomattavin on Soekõrdsista alkava ja Kikkaorgin laakson läpi juokseva oja. Järvessä ja sen rantojen rinteillä on paljon lähteitä, joista pulppuaa mineraalipitoista vettä. Järvi on Rõuge jõen läpivirtausjärvi. Vesi tulee 550 metrin päästä Suurjärvestä, jonka vedenpinta on 7,5 metriä ylempänä kuin Ratasjärvellä, jossa se on 108,9 metriä mpy. Tulouomaan on rakennettu kaksi patoa, joiden taakse vesi kerääntyy lammeksi [7]. Lasku-uoma alkaa järven luoteispäästä, josta se laskee 180 metrin päästä Tõugjärveen. Sen vedenpinta on lähes samassa tasossa Ratasjärven kanssa.[1][lower-alpha 3]

• Luettelo Viron syvimmistä järvistä