Tampereen rantatunneli

Tunnelille tehtiin varaus kaavaan jo vuonna 1995, mistä lähtien valmisteluja on viety vähitellen eteenpäin.[8] Tiepiiri hyväksyi tunnelin vaihtoehtona vuonna 2004. Marraskuussa 2008 tehtiin kallioperämittaukset.^lähde?

Hankkeen kaavoitus keskeytyi elokuussa 2009 vuoden ajaksi ympäristövaikutusten arvioinnin vuoksi.[9] Arvioinnissa vertailtiin pitkän tunnelihankkeen lisäksi myös kolmea muuta vaihtoehtoa. Keskeistä arvioinnissa olivat muun muassa melu-, tärinä-, ilmanlaatu-, pohjavesi-, pintavesi-, kallioperä- ja kiviaineskysymykset, ihmisten elinolot, rakennettu kulttuuriympäristö, kaupunkirakenne sekä patoturvallisuus. Ympäristövaikutukset arvioi Siton ja Pöyry Infran muodostama konsulttiyhteenliittymä. Arvioinnin jälkeen alettiin tehdä yleissuunnitelmaa, jossa arvioitiin vaihtoehtojen kustannuksia.^lähde?

Tampereen kaupunginhallitus ja kaupunginvaltuusto hyväksyivät elokuussa 2007 selvällä äänienemmistöllä ehdotuksen tunnelin rakentamisesta.[4] Kaupunginhallitus hyväksyi marraskuussa 2008 loppuraportin ja sopimusluonnokset. Valtuuston päätettäväksi sopimus on menossa vielä saman kuukauden aikana. Marraskuussa 2008 tunnelin kustannusarvio oli 140 miljoonaa euroa, kun vielä kesällä 2006 se oli 120 miljoonaa.[10] Valtio lupasi maksaa kuluista kolmasosan, kunhan kustannukset eivät oleellisesti nouse. Kaupunki laski saavansa kaavoituskorvauksista ja maanmyyntituloista noin 60 miljoonaa euroa; loppu rahoitettiin lainalla.[11] Lemminkäinen-ryhmittymä sekä Tampereen kaupunki ja Liikennevirasto allekirjoittivat valtatie 12 Tampereen tunnelihankkeen ensimmäisen vaiheen allianssisopimuksen 9. heinäkuuta 2012. Urakan tilausvaltuus oli 185 miljoonaa euroa.^lähde?

Santalahden eritasoliittymä Rantatunnelipäivänä, jolloin tunneli oli avoin jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Tunnelin käyttöönottoon on kuvanottohetkestä aikaa runsas kuukausi.

Rakentamispäätöksen lähetessä tunneli alkoi kerätä kaupunkilaisissa kasvavaa kritiikkiä, ja lopulta moni sitä kannattaneista puolueista päätti esittää tunnelihankkeen peruuttamista. Näihin puolueisiin kuuluivat esimerkiksi SKP, perussuomalaiset, Vasemmistoliitto ja toiseksi suurin valtuustoryhmä SDP. Nimekkäin tunnelin kannattaja on alusta asti ollut kokoomus, ja vihreät ovat tukeneet hanketta ennen kaikkea niille tärkeän raitiotiehankkeen vuoksi. Tunnelihankkeen peruuttamisehdotuksia perusteltiin kasvaneilla kustannuksilla ja tarpeettomuudella, sillä tunnelin tuomat hyödyt olisi vastustajien mielestä saavutettavissa muillakin esillä olleilla vaihtoehdoilla.[12]

Tunnelihanketta vastustava Rantaväylä-liike jätti 12. elokuuta 2009 Tampereen kaupungille adressin, jossa se vaati kansanäänestyksen järjestämistä hankkeen toteuttamisesta.[9] Tarkistusten jälkeen hyväksyttyjä nimiä oli 8 960, eli yli viisi prosenttia äänioikeutetuista, mikä riitti viemään kansanäänestysaloitteen kaupunginvaltuustoon.[13] Valtuusto päätti saman vuoden lokakuussa, ettei kansanäänestystä järjestetä.[14]

Vastustuksen lisääntyessä Tampereen kaupunki päätti selvittää ennen rakentamispäätöstä muitakin vaihtoehtoja, kuten lyhyemmän Onkiniemen 600 metriä pitkän maantietunnelin ja pintakattamisen vaihtoehdot. Hanketta suunnitellut konsulttiyhtiö piti hankkeita puutteellisina ja nopeasti pieneksi käyvinä, jotka eivät vastaa tulevaisuuden maankäytön ja liikenteen haasteisiin. Vuoden 2012 kunnallisvaaleissa tunnelinkannattajapuolueet menettivät valtuustopaikkojaan ja vastustajapuolueet lisäsivät, joten tunnelihankkeen joutuessa uusintaäänestykseen hankkeen läpimeneminen olisi epävarmaa. Syntynyt pormestariallianssi koostui neljästä puolueesta, kokoomus, vihreät, SDP ja vasemmistoliitto, joista jälkimmäiset vaativat uusintaäänestystä tunnelihankkeesta. Lopulta pormestariohjelmaan kirjattiin, että kaupunginvaltuusto äänestää kokouksessaan 16. syyskuuta 2013 hankkeen rakentamisvaiheen aloittamisesta. Vielä elokuussa näytti siltä, että tunnelin taakse ei riitä tarpeeksi kannattajia kaupunginvaltuustossa.^lähde?

Syyskuussa neljä SDP:n valtuutettua kuitenkin ilmoitti, että he aikovat äänestää tunnelihankkeen rakentamisen puolesta.[15] He ilmoittivat pitävänsä tunnelihankkeen hyväksymistä kaupungin kehittämisen nimissä oman valtuustoryhmän linjan noudattamista tärkeämpänä.[16] Tämän johdosta kaupunginvaltuusto hyväksyi hankkeen jatkamisen ja samalla rakentamisen aloittamisen kokouksessaan 16. syyskuuta 2013 äänin 36–31 yhden äänestäessä tyhjää.[17]

Rantatunneliallianssi aloitti tunnelin rakennustyöt lokakuussa 2013. Tunnelia louhittiin kummastakin päästä sekä Näsinkallion louhitusta työtunnelista käsin.[18] Louhintavaihe päättyi kesäkuussa 2015.[19] Tampereen Rantatunneli palkittiin maailman parhaana suuren mittaluokan projektina ja se sai pääpalkinnon IPMA Global Awards -tilaisuudessa 30. lokakuuta 2018.[20]

Ennen avaamista eteläinen tunneli oli avoinna jalankulkijoille ja pyöräilijöille Tampereen päivänä 2. lokakuuta 2016. Pohjoistunnelissa tunneliin pääsi tutustumaan linja-auton kyydissä.[21] Tapahtuma keräsi yli 50 000 osallistujaa.[22]

Liikenteelle tunneli avattiin 15. marraskuuta 2016[23], puoli vuotta alkuperäistä aikataulua aikaisemmin[24]. Käyttöönotto aiheutti parin päivän ajaksi keskustaan isoja ruuhkia, kun ihmiset totuttelivat uusiin reitteihin ja toisaalta tulivat uteliaina tutustumaan tunneliin.[25] Tunneli itsessään veti hyvin suuria liikennevirtoja, mutta länteen johtava tunneli jouduttiin sulkemaan käyttöönottopäivänä kolmesti tunnelista pari kilometriä länteen sijaitsevan herkästi ruuhkautuvan Vaitinaron risteyksen takia. Liikenteenohjausjärjestelmä sulkee tunnelin automaattisesti tietyn liikennemäärän ylittyessä tai nopeuksien laskiessa.[26]

Tunnelin nopeusrajoituksesta on käyty paljon keskustelua rakentamisaikana ja erityisesti kaikkien työmaajärjestelyjen poistumisen jälkeen. Jotkut ovat pitäneet tunnelin mitoitusnopeutta 60 km/h liian alhaisena ottaen huomioon, että kyseessä on erittäin moderni ja hyvin valvottu tieosuus. Vastaavissa tunneleissa muualla Euroopassa onkin korkeampia nopeusrajoituksia.[27] Poliisi ei valvo tunnelin nopeusrajoituksia, sillä valvonnan järjestäminen tunnelissa tai sen suuaukkojen liittymäolosuhteissa on hankalaa. Pirkanmaan ely-keskus oli varannut 500 000 euroa keskinopeusvalvontalaitteiston hankintaan, mutta hanke on viivästynyt teknisten ja kilpailutusongelmien vuoksi.[28] Ylinopeudet tunnelissa ovat verrattain yleisiä, vaikkakin suurin osa rikkomuksista on lieviä.[29] Tunnelin rajoitusta ei voida nostaa korkeiden liikennemäärien ja päissä olevien ramppien alhaisen nopeusmitoituksen vuoksi.[30]

Tunneleita huolletaan säännöllisesti erilaajuuksisilla tarkastuksilla. Kerran kuukaudessa kummastakin tunneliputkesta vuorollaan suljetaan yhdeksi yöksi yksi ajokaista. Syksyisin ja keväisin tunneli suljetaan isompaa määräaikaishuoltoa varten muutaman yön ajaksi. Tämän lisäksi tunnelia pestään ja sen teknistä laitteistoa huolletaan aina tarvittaessa. Jos koko tunneliputki suljetaan, kaukoliikenne ohjataan Tampereen kannaksen ohi ja kaupungin sisäinen liikenne keskustan kautta.[31]

Uudenvuodenpäivän varhaisaamuna alkuvuodesta 2017 tunnelissa syntyi poikavauva Tampereen yliopistolliseen sairaalaan matkalla olleessa henkilöautossa.[32] Toukokuussa 2017 tapahtui tunnelin historian ensimmäinen onnettomuus, jossa henkilöauto törmäsi edellä olevaan pakettiautoon ja pyörähti katolleen. Tunneli jouduttiin sulkemaan tunniksi raivaustöiden ajaksi.[33]

Tunneli on jouduttu sulkemaan onnettomuuksien ja liikenneruuhkien vuoksi, joita tapahtuu lähinnä länteen päin varsinaisen tunnelin ulkopuolella sen ja Vaitinaron liittymän välissä: esimerkiksi syyskuussa 2018 tunneli suljettiin väliaikaisesti keskimäärin kerran päivässä. Ratkaisuna ongelmiin on esitetty muun muassa Vaitinaron liittymän muuttamista eritasoliittymäksi ja Nokian moottoritien leventämistä viisi- tai kuusikaistaiseksi.[34]

Rantatunnelin lähes valmistunut Santalahden suuaukko sen yläpuolelta Haarlankadulta kuvattuna kesäkuussa 2016. Pispalanharju näkyy vasemmalla. Etualalla on myös Tuli-ilmanvaihtopiippu.

Tampereen kaupunki tilasi vuonna 2014 tunnelille taiteenkehitysohjelman Frei Zimmer -yritykseltä.[35]

Tunnelin molemmissa päissä on ilmanvaihtopiippu, joiden maalausaiheesta Tampereen taidemuseo järjesti kilpailun maaliskuussa 2015. Kilpailun voitti taiteilija Jan-Erik Andersson teoksella Tuli ja sade. Piippujen halkaisija on 6,5 metriä. Santalahdessa oleva piippu on 39 metriä korkea, 83 tonnia painava puna-keltainen Tuli ja Naistenlahdessa oleva piippu on 41 metriä korkea, 87 tonnia painava sini-valkoinen Sade. Piippujen yläreunat ovat asennettuina keskenään samalla korkeudella. Piiput asennettiin paikoilleen marraskuussa 2015.[36]

Rantaväylän tunnelin itäpäässä Naistenlahdessa on valaistu teräksinen Falls-taideteos. Teos koostuu seitsemästä 5,4 metriä korkeasta valopylväästä. Teoksen ovat suunnitelleet taiteilija Tuula Lehtinen, Heini Orelli, arkkitehti Hanna Aitoaho ja insinööri Jukka-Pekka Kataja. Valaistuksen on suunnitellut Annukka Larsen.^lähde?

Tunnelin seinillä on Tammerkosken alituksen kohdalla 60 metrin matkalla Tammerkoski-valoteos.[37]

• Melutaidegalleria

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tampereen rantatunneli Wikimedia Commonsissa

• Virtuaalinen visualisointiesitys Rantaväylän eri vaihtoehdoista.^{[vanhentunut linkki]}
• Liikennevirasto.fi: Tampereen rantatunneli (Arkistoitu – Internet Archive)
• Tampere.fi: Rantaväylän tunneli (vt 12)
• Marko Nenonen: Tunneli tasaiselle maalle – Tampereen Rantatunnelin lyhyt historia. {{{Julkaisija}}}, 2017 Julkaisija =Nevelyn Media. ISBN 978-952-68481-1-2.