Rantakatu (Joensuu)

Rantakatu on Joensuun keskustan katu Pielisjoen rannassa. Sen joen puoleinen puoli on suurimmaksi osaksi Rantapuistoa.

Eliel Saarisen suunnittelema ja myös teatterina toimiva Joensuun kaupungintalo on yksi Rantakadun merkkirakennuksista.

Vanha Postitalo.

Joensuun vanha paloasema.

Rantakadun varrella on joen puolella, etelästä alkaen:

• Merenkulun muistomerkki (Jouko Solonen, 1968)
• Ylisoutajan silta (2014)
• Matonpesulaituri
• Kesäkahvila Rento
• Matkustajasatama
• Kesäravintola Tuulaaki (1910, myös vuosi 1897 ilmoitettu rakennusvuodeksi) [1]
• Pakkahuone, (Paavo Uotila 1910)
• Rantapuisto
• Suvantosilta (1974)
• Joensuun kaupungintalo, Joensuun kaupunginteatteri ja Joensuun teatteriravintola (1914)
• Siltakadun liikenneympyrässä on terästeos "#Tuohi" (Antti Immonen, 2018) [2]
• Kanavatyttö-patsas, "Torso" (Taisto Martiskainen, 1963)[3]
• Kanavarannan kiinteistö, lääkärikeskus Mehiläinen, (Osuuspankin talo) eli Piimälinna (arkkitehti Tuomas Väyrynen 1962), jossa oli vuoteen 2012 hotelli Atrium ja ravintola Palaveri sekä myöhemmin PKO:n tšekkiläistyylinen pub Hostiina Piimälinna. [4] [5] [6]
• vanha Postitalo (1955)[7] (posti muutti pois 2009)[8], hotelli Lietsu ja muita yrityksiä. Postitalon takana on heinäkuussa 2020 valmistunut kerrostalo As Oy Vallinporras [9].
• Kanavapuisto
• Yläsatamakadun risteyksen liikenneympyrässä on metalliteos "Kranssi" (Hannu Siren, 2014) [10]
• Sirkkalan silta (2014) [11]
• entinen Joensuun konservatorion B-talo (-2021), sitä ennen pääkirjasto (-1992) ja tyttökoulu (1913-1956) (Magnus Schjerfbeck 1913) [12]
• ravintola Kreeta, entinen ravintola Astorian (–2015) ja Rantarastin talo [13]
• Pötkänniemen pysäköintialue

ja kaupungin puolella:

• Jääkärinpuisto eli Kolmikulmapuisto
• Olsonin talo, Rantakatu 5 (1853) [14]
• Hubbardtin talo (1895), aiemmin paikkalla oli tulipalossa tuhoutunut Aschanin talo (1852), useita yrityksiä, Rantakatu 9 [15]
• Johanssonin talo, Rantakatu 11, entinen turistihotelli ja poliisilaitos (arkkitehti Emil Gustafsson, 1893, käytetty myös nimeä Johnssonin talo).[16] Remontoitu vuonna 2022 pienyritysten toimitilaksi ja majoitusliikkeeksi nimellä Johanssonin talo 1849.[17][18]
• Surakan talo, Rantakatu 13 (1849–1850), Suvannon Santra -ravintola, pihalla Kesälato.
• Taitokortteli, johon kuuluvat
• Parviaisen talo (1886), joka siirrettiin 1977 Suvantokadulta Rantakadulle [19] ja
• Mustosen talo (1870)
• Vapaudenpuisto
• Sokos (1968), laajennukset vuonna 2000 ja 2009-2010.[20]
• Liike- ja toimistotalo (1975),(entinen LähiTapiolan talo) Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys
• Iivari Mononen Oy:n pääkonttori
• Pyhän Sergein ja Hermanin veljeskunnan entinen toimisto (nykyisin Valamossa)
• Pohjois-Karjalan Sähkön toimitalo (1972, Erkki Helasvuo)[21]
• entinen Joensuun konservatorio (-2021), alun perin kauppaoppilaitos (Unto Tupala 1957)[22]
• Valtion virastotalo (Kurt Simberg, 1966)[23]
• Pohjois-Karjalan liikunnan (Pokali) toimisto, entinen maaherran virka-asunto (1967)
• Senioripiha, ensimmäiset talot valmistuivat keväällä 2014 (paloasema toimi tontilla vuoteen 2008) [24] [25]
• Rauhankadun Shell
• hautausmaa
• useita asuinkerrostaloja

Ainoa poikkikatu on Siltakatu. Rantakadulta alkavat seuraavat kadut: Papinkatu, Kalastajankatu, Malmikatu, Suvantokatu, Koskikatu, Niskakatu, Yläsatamakatu, Sairaalakatu ja Rauhankatu. Pielisjoen ylittävät Siltakadulla Itä- ja Länsisilta. Suvantokadun jatke Niinivaaralle päin on Suvantosilta ja Yläsatamakadun jatke Sirkkalaan on Sirkkalan silta. Rantakatu jatkuu pohjoiseen Utrantienä ja etelään joen rantaa seurailevana kävelytienä.