Ranskan presidentinvaalit

Ranskan tasavallan presidentin vaalin toimittaminen perustuu viidennen tasavallan perustuslakiin ja sen artikloihin 6, 7 ja 58.

Vuoden 1962 kansanäänestyksellä suoritetun perustuslakiuudistuksen jälkeen presidentinvaali on toimitettu suoralla kansanvaalilla, joka perustuu yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen. Jos vaalissa joku ehdokkaista saa enemmistön eli yli puolet annetuista äänistä, hän tulee valituksi. Mikäli kukaan ehdokkaista ei pääse tähän tavoitteeseen, kahden viikon kuluttua ensimmäisestä vaalista suoritetaan vaalien toinen kierros.

Toisella kierroksella voivat olla ehdokkaina kaksi ensimmäisellä kierroksella eniten ääniä saanutta ehdokasta. Tällä toisella kierroksella enemmistön äänistä saanut tulee valituksi.

Käytännössä kukaan ehdokas ei ole tullut valituksi ensimmäisellä kierroksella, on siis tarvittu aina myös toinen kierros. Historiasta tiedetään, että lähinnä tavoitteen saavuttamista ensimmäisellä kierroksella oli Charles de Gaulle vuoden 1965 presidentinvaalissa, kun hänen ääniosuutensa ensimmäisellä kierroksella oli 44,6 prosenttia annetuista äänistä.

Äänestyksen tuloksen julistaa Ranskan perustuslakineuvosto, jonka tehtävänä on myös valvoa vaalien lainmukaisuutta ja sääntöjenmukaista toimittamista.

Ranskan perustuslaki määrittelee presidentinvaalin ajankohdan, joka on vähintään 20 vuorokautta ennen ja kolmekymmentä viisi vuorokautta jälkeen virassa olleen presidentin viisivuotisen virkakauden alkamispäivästä. Mikäli tehtävä tulee ennen virkakauden päättymistä avoimeksi esimerkiksi tasavallan presidentin kuoleman tai eron johdosta, noudatetaan samoja perustuslain aikarajoituksia kuin aiemminkin, mutta nyt kyseessä on viran aukijulistamisen alkamisaika. Tänä aikana tasavallan presidentin tehtäviä hoitaa senaatin puhemies.

Tarkan vaalipäivän päättää Ranskan hallitus. Sitten presidentti Georges Pompidoun kuoleman 2. huhtikuuta 1974 presidentinvaalit on aina pidetty keväällä, ja kahden kierroksen vaalit ovat olleet huhtikuun lopulla tai toukokuun kahden ensimmäisen viikon aikana.

Vuoden 2007 presidentivaalien äänestyskortin etupuoli.

Äänioikeus Ranskan presidentinvaaleissa on kaikilla äänioikeutetuilla Ranskan kansalaisilla ja tämä tarkoittaa:

• kaikkia ennen vaalipäivää 18 vuotta täyttäneitä;
• Ranskan kansalaisia;
• kaikkia jotka nauttivat täysiä kansalais- ja poliittisia oikeuksia;
• äänioikeutettujen listaan kirjattuja henkilöitä.

Ranskan presidentinvaaleissa voivat olla ehdokkaina Ranskan kansalaiset, jotka täyttävät seuraavat ehdot:

• häneltä ei ole viety kansalais- ja poliittisia oikeuksia;
• on iältään vähintään 23-vuotias;
• on kirjoitettu äänioikeutettujen listalle;
• saa vähintään 500 allekirjoitusta ehdokkuudelleen seuraavilta ryhmiltä:
  • kansanedustajat ja senaattorit,
  • kunnanjohtajat (maire), kuntaliittymien apulaiskunnanjohtajat, Lyonin ja Marseillen kaupunginosajohtajat,
  • ulkomailla asuvien ranskalaisten järjestön neuvoston vaaleilla valitut jäsenet,
  • erilaisten kuntainliittojen puheenjohtajat,
  • departementtien yleisneuvostojen jäsenet sekä Mayotten, Saint-Pierre ja Miquelonin yleisneuvostojen jäsenet sekä Pariisin neuvoston jäsenet,
  • alueneuvostojen jäsenet,
  • Korsikan ja Ranskan Polynesian edustajahuoneiden jäsenet ja Uuden-Kaledonian sekä Wallisin ja Futunasaarten edustuselinten jäsenet,
  • Euroopan parlamentin jäsenet, jotka on valittu Ranskasta ja ovat ranskalaisia.

Allekirjoittajien potentiaalinen lukumäärä on noin 45 000 henkilöä, josta määrästä 36 000 on kunnanjohtajia.

Allekirjoituksia tulee saada vähintään kolmenkymmenen departementin alueelta tai merentakaisilta alueilta. Lisäksi Euroopan parlamentin jäsenet ja ulkomailla asuvien ranskalaisten edustajat muodostavat kaksi fiktiivistä departementtia.

Sama henkilö voi allekirjoittaa vain yhden henkilön tukilistan.