Ranskan parlamenttivaalit 2022

Ranskan kaikissa vaaleissa järjestetään ennakko-oletuksena kaksi kierrosta. Mikäli joku ehdokkaista saa yli 50 % vaalipiirinsä äänistä, toista kierrosta ei järjestetä kyseisessä vaalipiirissä. Toiselle kierrokselle jatkavat kaksi eniten ääniä saanutta sekä kaikki ne ehdokkaat, jotka saivat ensimmäisellä kierroksella vähintään 12,5 % äänistä. Näin ollen toisella kierroksella voi olla kaksi, kolme tai jopa neljä ehdokasta. Toisella kierroksella valituksi tulee se, joka saa suurimman äänioisuuden, vaikka se ei olisikaan yli 50 %.[2]

Kansalaiset äänestävät vain kansalliskokouksen edustajia. Senaattorien valinnasta vastaavat poliittisissa luottamustehtävissä olevat henkilöt.[3]

Äänioikeus on kaikilla Ranskan kansalaisilla, jotka ovat viimeistään toisen kierroksen aattoon mennessä täyttäneet 18. Lisäksi henkilöllä tulee olla täydet poliittiset oikeudet ja hänen on täytynyt rekisteröityä äänestäjäksi. Äänestäjäksi rekisteröityminen on täytynyt suorittaa netin kautta viimeistään 4. toukokuuta ja paikan päällä kunnantalolla viimeistään 6. toukokuuta mennessä.[4]

Ulkomailla asuvat ranskalaiset ovat voineet valita itseään edustavat edustajat vuodesta 2012 lähtien. Näitä edustajia valitaan yhteensä 11.[5]

Emmanuel Macronin puolueen vaaliliitto Ensemble Citoyens kärsi tappion vaaleissa, sillä se menetti ehdottoman enemmistön Ranskan parlamentissa, mutta puolue voitti äänienemmistön ja eniten edustajia, 245.[8] Ranskan vasemmiston liittouma, NUPES, puolestaan sai 131 paikkaa ja vaaliliitto paransi tulostaan huomattavasti viittä vuotta aiempiin lukemiin.[8] Maltillisen oikeiston vaaliliittouma ja puolue Les Républicains menetti lähes 50 paikkaa, ja vaaliliitto sai 64 paikkaa.

Marine Le Penin johtama oikeistopopulistinen Kansallinen liittouma -puolue teki ennätyksellisen tuloksen ja yllätti useat vaaliennusteet saamalla 89 paikkaa. Puolue oli viittä vuotta aikasemmin saanut vain 8 paikkaa parlamenttiin.[8]

Emmanuel Macronin vaaliliittouma menetti ehdottoman määräenemmistön parlamentissa, jolloin se joutuu joko hallitsemaan vähemmistöhallituksena tai tekemään yhteistyötä yhden tai useamman puolueen/liittouman kanssa.[8]

Toisella kierroksella 46,23 % äänioikeutetuista kävi äänestämässä. Aktiivisimmin äänestivät Wallis ja Futunan asukkaat, joista vain 21,54 % jätti äänestämättä.[9]