Kunnialegioona
Kunnialegioona (ransk. L'ordre national de la Légion d'honneur) (RanskKL) on Ranskan tunnetuin ja arvostetuin kunniamerkkejä myöntävä ansioritarikunta. Sen tunnuslause on Honneur et Patrie, (suom. Kunnia ja Isänmaa). Nauhan tunnusväri on punainen.
Kunnialegioonan perusti keisari Napoléon I vuonna 1802 ja sitä pidetään nykyisin toimivien ansioritarikuntien esikuvana.
Ritarikunnan luokat
Ritarikunta jakaantuu viiteen luokkaan:[1]
.png.webp)
suurristin komentaja (grand-croix).png.webp)
suurupseeri (grand-officier).png.webp)
komentaja (commandeur).png.webp)
upseeri (officier).png.webp)
ritari (chevalier)
Kunnialegioonan varsinaiseksi jäseneksi voivat päästä vain Ranskan kansalaiset, jotka yleensä saavat ensiksi nimityksen ritariksi. Ulkomaalaisille Kunnialegioonan kunniamerkkejä voidaan jakaa erityisenä tunnustuksena myös suoraan ylemmissä luokissa.
Ritarikunnan suurmestari on Ranskan tasavallan presidentti, joka myöntää kaikki ritarikunnan kunniamerkit ministerien ehdotusten perusteella. Myöntämisperusteena on sotilas- tai siviiliansiot Ranskan hyväksi tehdyssä työssä.
.svg.png.webp)
Kunnialegioonan museo
Kunnialegioonan rakennus ja museo sijaitsevat Pariisissa Seinen vasemmalla rannalla Musée d'Orsayta vastapäätä osoitteessa: 2, rue de la Légion d'honneur, F-75007 Paris.
Tunnettuja kunniamerkkejä saaneita
Tunnettuja suomalaisia kunniamerkkejä saaneita
- taidemaalari Albert Edelfelt (upseeri 1889; komentaja 1901)
- Suomen marsalkka Mannerheim (ritari 1902; upseeri 1910; suurristi 1939)
- taidemaalari Akseli Gallen-Kallela (ritari 1902)
- kenraalimajuri Johan Emil von Etter (suurupseeri 1916)
- jalkaväenkenraali Adolf Ehrnrooth (suurupseeri 1963)
- journalisti Patricia Seppälä (ritari)
- Tasavallan Presidentti Mauno Koivisto (suurristi 1983)
- poliitikko Paavo Väyrynen
- Tasavallan Presidentti Martti Ahtisaari (suurristi 1995)
- valtiosihteeri Pertti Torstila (ritari 1981)
- poliitikko Heikki Koski (ritari 1994)
- professori Matti Klinge (ritari 1996; upseeri 2015[2])
- pääjohtaja Pekka Tarjanne (komentaja 1999)
- elokuvaohjaaja Aki Kaurismäki (ritari 2001)
- kenraali Gustav Hägglund (komentaja 2002)
- poliitikko Henrik Lax (upseeri 2002)
- poliitikko, Euroopan oikeusasiamies Jacob Söderman (ritari 2002)
- Eduskunnan puhemies Paavo Lipponen (suurupseeri 2004)
- amiraali Juhani Kaskeala (komentaja 2004)
- Tasavallan presidentti Tarja Halonen (suurristi 2005)
- toimittaja Helena Petäistö (ritari 2005; upseeri 2014)
- näyttelijä Lasse Pöysti (ritari 2005)
- kansantaloustieteilijä Tapani Erling (ritari 2006)
- poliitikko Eva Biaudet (ritari 2008)
- toimittaja Sini Sovijärvi (ritari 2015)[3]
- kapellimestari Susanna Mälkki (ritari 2016)
- poliitikko Alexander Stubb (upseeri 2018)[4]
- kenraali Jarmo Lindberg (komentaja 2019)
- poliitikko Pekka Haavisto (ritari 2019)[5]
Tunnettuja ulkomaalaisia kunniamerkkejä saaneita
- FIA:n puheenjohtaja Max Mosley (engl.)
- Williamsin tallipäällikkö Frank Williams (engl.)
- Valokuvaaja Lucien Clergue (ransk.)
- Näyttelijä Jacqueline Bisset (engl.)
- Näyttelijä Clint Eastwood (USA)
- Taidemaalari Sonia Delaunay
- Jalkapallovalmentaja Arsene Wenger (ransk.)
Katso myös
Lähteet
- ODM of France: Legion of Honour medals.org.uk. Viitattu 14.12.2022. (englanniksi)
- Matti Klingelle Kunnialegioonan upseerimerkki 23.4.2015. Ranskan Suomen-suurlähetystö. Viitattu 23.4.2015.
- Sini Sovijärvelle Kunnialegioonan ritarimerkki 7.5.2015. Ranskan Suomen-suurlähetystö. Viitattu 10.5.2015.
- Alexander Stubb sai Ranskan kunnialegioonan upseerimerkin 12.6.2018. Ranskan Suomen-suurlähetystö. Viitattu 12.3.2019.
- Tuula Haataiselle ja Pekka Haavistolle ranskalainen kunniamerkki ambafrance.org. 2019. Viitattu 15.4.2019.
Aiheesta muualla
- Kunnialegioonan kotisivut (ranskaksi)
- Ranskan kunnialegiona. Sen kuuluisat naisjäsenet, Hakkapeliitta, 02.12.1930, nro 49, s. 13, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot