Ranskan energiapolitiikka

Ranskan energiapolitiikka kertoo Ranskan energiankäytöstä ja energiapolitiikasta ja eri sidosryhmien näkemyksistä energian käytön kehitykseen ja ohjaamiseen mukaan lukien energiantuotanto, jakelu ja kulutus. Siihen sisältyvät lait, sopimukset, verot ja ohjauskeinot. Ranskan energiapolitiikkaan sisältyy vahva ydinenergian riippuvuus, ydinkoehistoria ja EU-jäsenyys.

Vuonna 2014 sähköstä 2,1 prosenttia tuotettiin kivihiilellä ja 77,6 prosenttia ydinvoimalla[1]. Keväällä 2018 päätettiin sulkea kaikki kivihiilivoimalat vuoteen 2021 mennessä. Aikaisempi aikataulu oli vuoteen 2023 mennessä.[2]

Ranskan tavoitteena on saavuttaa 26 gigawatin tuulivoimakapasiteetti vuonna 2023. Vuoden 2018 alussa kapasiteetti oli 12,9 gigawattia.[3]

Ranska aikoo sulkea 14 ydinreaktoria vuoteen 2035 mennessä.[4]

Ranskalainen ydinvoimala

Tuonti ja vienti

IEA:n mukaan vuonna 2007 Ranska oli 8. suurin öljyntuojamaa: 81 Mt (4 %), 6. maakaasuntuojamaa (44 mrd. kuutiota =6 %), 8. kivihiilen tuojamaa (21 Mt). Ranska on maailman toiseksi suurin ydinvoiman tuottaja. Ranskan osuus maailman ydinsähköstä oli 16 % vuonna 2007. Ranska tuotti ydinvoimalla 78 % sähköstään. Ranska on 6. suurin sähköntuottaja 564 TWh.[5]

Sähköntuotanto

Ranskan sähköstä 80 % tuotetaan ydinvoimalla.[6] Électricité de France on sähkön suurin tuottaja. IEA:n mukaan vuonna 2008 Ranskan sähköntuotanto noin 9 000 kWh/henkilö on Saksaa (8 000 kWh/henkilö) ja Italiaa noin (5 000 kWh/henkilö) korkeampi ja Suomea (15 000 kWh/henkilö) matalampi.[7] Syöttötariffi säädettiin vuonna 2001.[8]

Sähköntuotanto ja kulutus
Pääartikkeli: Sähköntuotanto
Sähkö asukasta kohti Ranskassa (kWh/as.)[9][10][11]
EU-15 Kulutus Tuotanto Foss. Ydin UE-Bio Bio+jäte UE %
20048 2049 2038497 2091 0618313,9 %
20058 2159 1769707 2019248112,2 %
20068 1409 0418976 9771 0838514,3 %
20088 2338 9848536 87211689115,3 %
Ero 2004-8+29-219+4-337+107+8-
Ero 2004-80 %-2 %0 %-5 %+10 %+10 %+ 1,4 %-yks.
* UE-Bio sisältää vesivoiman, tuulivoiman, aurinkosähkön ja geotermisen sähkön
* UE % = (uusiutuvan sähkön oma tuotanto / sähkön kulutus) * 100 %

Vuosina 2004-2008 Ranskan ydinsähkö väheni 5 %. Sen korvasi tuotannon lasku ja uusiutuva energia. Sähkön viennin osuus oli vuonna 2004 11 % ja vuonna 2008 8 % tuotannosta. Vuonna 2006 Ranskan sähkönkulutus asukasta kohti oli 46 % Suomeen verrattuna ja 9 % suurempi kuin EU-15 keskiarvo. Vuonna 2006 Ranskan ydinsähkön määrä asukasta kohti oli 157 % Suomeen verrattuna.[11]

Ydinvoima
Sähköntuotanto Ranskassa energialähteen mukaan (TWh)
Ranskassa ydinvoima on ollut hallitseva sähköntuotantomuoto 1980-luvulta lähtien.
  ydinvoima

  vesivoima

  fossiiliset polttoaineet

  uusiutuvat luonnonvarat


Ranska on maailman johtavia ydinvoimamaita. Maan sähköntuotannosta yli 75 prosenttia tuotetaan ydinvoimalla. Kaupallisessa käytössä olevia ydinreaktoreita maassa oli vuonna 2009 yhteensä 59 kappaletta, valtiollisen Électricité de France (EdF) -yhtiön omistamina. Voimaloiden kokonaiskapasiteetti on 63 GWe, ja vuosituotanto 430 miljardia kWh.[12] Ranska myy ulkomaille sähköä vuosittain yli 3 miljardin euron arvosta ja ydinvoimateknologia on merkittävä vientituote.[12]

55 Pressurised Water -reaktoria (PWR) perustuvat Framatomen lisensoimaan Westinghouse tyyppiin. Vuonna 1980 ranskalaiset julkaisivat ensimmäisen oman PWR:n N4 mallinsa. Vuosina 1992-2007 ei ollut juurikaan uusia ydinreaktoreiden tilauksia.[6]

Ranskalainen Areva (aik. Framatome) ja saksalainen Siemens rakentavat 2000-luvulla uutta reaktorityyppiä: EPR - European Pressurized Water Reactor (suom. eurooppalainen painevesireaktori) Suomen Olkiluotoon ja Ranskan Flamanvilleen. Reaktoria markkinoidaan halpana, turvallisena ja luotettavana. EPR on valmistuessaan teholtaan maailman suurin, se tuottaa 1 600 MW sähköä ja 4 300 MW lämpöä.

Ranskan ydinvoimapolitiikan kritiikkiä

Ranskan ydinvoimaloista julkaistaan vuosittain 800 poikkeamaa.[13]

Ympäristöjärjestö Greenpeacen mukaan Ranskan ydinvoimalaohjelma perustuu virheellisiin ennustuksiin sähkönkulutuksen kasvusta ja viennin määrästä. Energian kulutuksen ennustettiin kaksinkertaistuvan 1970-1980. Viennin ennustettiin yksi vienti reaktori per oma reaktori. Todellisuudessa 58 omaa reaktoria kohti on vienti 9 reaktoria neljään maahan: (Belgia, Etelä-Afrikka, Kiina ja Etelä-Korea), sekä European Pressurized Water Reactor (EPR) Suomeen vuonna 2005.[14] Järjestön mukaan kokemukset Framatome ydinvoimalamallista N4 osoittavat, ettei uusien testaamattomien ydinreaktoreiden luotettavuus ei ole varmaa.[6] Lisäksi rakenteilla olevien suomalaisen ja ranskalaisen EPR-voimalan hinta- ja aikataulutiedot eivät ole olleet luotettavia. EPR on Suomessa myöhässä 3 vuotta ja Flamanvillessä vuoden. Greenpeace on kritisoinut myös Arevan lausuntoja jätemäärän pienenemisestä. Nucleonics Week -julkaisu on arvostellut sitä että voimalatyömaan alihankkijat on valittu hinnan perusteella laadusta tinkien.[15]

Kaasu

GDF Suez:lla on johtava markkina-asemaa kaasualalla.

Uusiutuva energia

Kapasiteetti vuoden 2008 lopussa oli:

Liikenteen biopolttoaineet

REN21 mukaan Ranska on johtavia maita liikenteen biopolttoaineiden tuotannossa vuonna 2008: bioetanoli 1,2 mrd litraa ja biodiesel 1,6 mrd. litraa. Tavoite on 7 % liikenteen polttoaineista vuoteen 2010 mennessä.[8]

Aurinkovoima

Ranskan aurinkokennotavoite on 4,9 GW vuonna 2020. Ranskassa on syöttötariffi aurinkokennoille.[8]

Energiatehokkuus

Ranska on IEA:n mukaan parantanut energiatehokkuutta suhteessa BKT:n 1%/vuosi 1990-2007. Tavoite on 2 % per vuosi v. 2015.[16]

Ranskan hallituksen tavoite rakennusten ja liikenteen energiatehokkuuden parannus. Rakennusmääräykset sisältävät valaistusenergiarajat ja pakollisen energialuokan. Tavoite on, että ainakin 1/3-osa uusista rakennuksista on matalaenergiataloja tai energiaa tuottavia taloja vuonna 2013. Energiaa tuottavista taloista on myös demoprojekteja. Rakennussuunnitelman (The Plan Bâtiment) perusta on yksityistalouksien nollakorkolainat (Eco-Prêt à Taux Zéro, Zero-interest loan), joiden määrä kaksinkertaistettiin Ranskan talouden kannustussuunnitelmassa. Lisäksi vuoden 2009 rahoituslain mukaan asuntolaina on 0 %, jos talo on energiatehokas. Verovähennykset edistävät rakennusten lämpötehokkuutta ja kannustavat määräysvaatimusten ylittämiseen. Liikenteessä EU:n direktiivi on säädetty. Autonvalmistajille on varattu 400 milj. € tuki energiaa tuottavien autojen kehitykseen (tuottaa enemmän kuin kuluttaa). The Eco-Design Directive parantaa kaikkien tuotteiden energiatehokkuutta.[16]

Ilmastonmuutos

Ranska on ratifioinut Kioton sopimuksen.

Katso myös

Lähteet
  1. http://www.mygridgb.co.uk/where-do-british-imports-come-from/
  2. https://www.independent.co.uk/news/world/europe/france-coal-power-station-emmanuel-macron-davos-shut-2021-a8176796.html
  3. https://www.reuters.com/article/us-france-windpower/france-plans-to-accelerate-wind-power-projects-idUSKBN1F60TE
  4. https://yle.fi/uutiset/3-10527976
  5. Key world energy statistics 2009 (Arkistoitu – Internet Archive)
  6. Summary: The Economics of Nuclear Power (Arkistoitu – Internet Archive) Greenpeace 5.12.2007 s.16, 31
  7. Energy in Sweden 2008 (Arkistoitu – Internet Archive) 2009 s. 89
  8. Renewables 2009 Update Global Status Report (Arkistoitu – Internet Archive) REN21 sihteeristö (Pariisi) ja Worldwatch instituutti (Washington, DC), 13.5.2009
  9. Energiläget i siffror, Energy in Sweden, Facts and figures 2006 (Arkistoitu – Internet Archive) ET2006_44.pdf
  10. Energiläget i siffror, Energy in Sweden, Facts and figures 2007 (Arkistoitu – Internet Archive) taulukko 25 ET2007_50.pdf
  11. Energiläget i siffror 2008 (Arkistoitu – Internet Archive) Taulukko.26 ET2008:20 Energimyndigheten
  12. Nuclear Power in France WNA Public Information Service. 10/2009. World Nuclear Association. Viitattu 14.11.2009. (englanniksi)
  13. Cracks appar in the French nuclear conxensus[vanhentunut linkki] Financial Times
  14. France’s Nuclear Failures. The great illusion of nuclear energy (Arkistoitu – Internet Archive) Greenpeace s.5
  15. EPR: The French Reactor, A costly and hazardous obstacle to climate protection (Arkistoitu – Internet Archive) Greenpeace 11/2008
  16. Progress with implementing energy efficiency policies in the G8 (Arkistoitu – Internet Archive) IEA 8/2009

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.