Parveke

Parveke on rakennuksen seinästä ulkoneva – yleensä aidattu – tasanne, jonne usein johtaa ovi rakennuksen sisältä.

Parvekkeita rakennuksessa Aarhusissa Tanskassa.
Parveke rakennuksen seinällä Szegedissä Unkarissa.

Piirteet

Parvekkeella voi olla useita eri tarkoituksia. Niillä voidaan esimerkiksi laajentaa kodin pinta-alaa ja tehdä mahdolliseksi aktiviteetteja rakennuksissa, joilta saattaa puuttua oma piha tai puutarha. Kuumissa maissa parvekkeen ovien avaaminen on myös tehokas keino lisätä ilmanvaihtoa. Parvekkeita saatetaan rakentaa myös rakennuksen sisäpuolelle, esimerkiksi kirkoissa muusikoille tai teattereissa istumapaikkojen lisäämiseksi. Aikanaan parvekkeet rakennettiin esimerkiksi olkakivien eli konsolien varaan. 1800-luvulta lähtien parvekkeiden tukirakenteita on rakennettu esimerkiksi teräsbetonista.[1]

Ranskalaisella parvekkeella tarkoitetaan yleensä parveketta ilman tasannetta. Ranskalainen parveke sisältää yleensä vain rakennuksesta avautuvan oven sekä oven takana sijaitsevat, rakennukseen kiinnitetyt kaiteet.

Altaani eroaa parvekkeesta siinä, että se ei tukeudu talon rakenteisiin vaan on oman tukirakenteensa varassa.

Historia

Ensimmäiset parvekkeet rakennettiin mahdollisesti nykyisessä Iranissa noin 3000 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Tuolloin parvekkeiden tarkoitus oli suojata talojen edustojen katuja paahtavalta auringolta. Mykeneläisessä Kreikassa noin 1400 vuotta eaa. tarkoitus oli puolestaan lisätä talon valoisuutta ja ilmanvaihtoa. Roomassa maenianum oli parveke hallitsijoille tai senaattoreille, jolta seurattiin esimerkiksi gladiaattoripelejä Colosseumilla.[2]

Ajan kuluessa parvekkeista tuli entistä yksityiskohtaisempia. Arabimaailmassa yleistyi keskiajalla mashrabiya-ristikot parvekkeiden ympärillä, jotta talon asukkaat voisivat nauttia ulkoilmasta suojaten samalla yksityisyyttään islamilaisen uskontokäsityksen mukaisesti. Renessanssiajan Italiassa parvekkeet yleistyivät arkkitehtoonisena ilmiönä Donato Bramanten suunniteltua Palazzo Caprinin Roomassa. Kolonialismin kautta parvekkeet levisivät myös muihin maihinosiin.[2]

Nykyaikaisemmissa rakennuksissa käytettiin 1900-luvulta alkaen esimerkiksi niin sanottuja tuuletusparvekkeita, jotka pienissä asunnoissa olivat yhteiskäytössä esimerkiksi siivoamista ja tuulettamista varten. 1960-luvulta lähtien yleistyi tapa rakennuttaa huoneistokohtaisia parvekkeita. 1960-luvulla parvekkeet saattoivat olla esimerkiksi pieniä nauhaparvekkeita, mutta parvekkeiden koko on ajan saatossa kasvanut. Nykyisin parvekkeille on usein tilaa sijoittaa kalusteita. Lasitetut parvekkeet ovat erityisesti pohjoismainen ilmiö paikallisen sään edellytyksiin.[3]

Lähteet
  1. Balcony Encyclopaedia Britannica. Viitattu 15.4.2020. (englanniksi)
  2. Vittoria Traverso: Why do balconies inspire us? BBC Travel. BBC. Viitattu 15.4.2020. (englanniksi)
  3. Jaana Kujanen: Parveke tuo asunnolle lisää tilaa ja avaruutta Turun Sanomat. TS.fi. Viitattu 15.4.2020. [vanhentunut linkki]

    Katso myös
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.