Ramla

Ramla sijaitsee Rehovotin ja Lodin kaupunkien välissä noin 25 kilometriä Jerusalemista luoteeseen. Kaupungin alue on rannikkotasankoa.[2]

Ramlaa piirroksessa vuodelta 1487.

Nykyisen Ramlan perusti umaijadikalifi Walid I:n veli Sulayman ibn Abd al-Malik[2] vuonna 716. Ramla tarkoittaa arabiaksi hiekkaa ja nimi viittaa hiekkaiseen alueeseen, jolle kaupunki rakennettiin.[3] Myöhemmin kalifiksi noussut Sulayman toimi tuolloin Palestiinan kuvernöörinä ja hän siirsi alueen hallinnollisen keskuksen Ramlaan Lodista (Ludd). Lodin asukkaat siirrettiin Ramlaan ja Lod raunioitui. Ramla linnoitettiin ja Sulayman aloitti useiden rakennusten, kuten moskeijan ja vettä kaupunkiin tuovan kanaalin rakentamisen. Yaqubi kuvaili kaupungin väestön koostuvan arabeista ja persialaisista. Muslimien lisäksi kaupungissa asui Lodista saapuneita kristittyjä[2], sekä samarialaisia ja juutalaisia.[3] Kristityt pyhiinvaeltajat länsimaista tunsivat kaupungin aluksi nimellä Ramula ja ristiretkeläiset tekivät siitä hiippakunnan. 1100-luvulla ristiretkeläiset rakennuttivat kirkon, joka on nykyisin Djami 'al-Kabirin moskeija kaupungin itäosassa. Noin kolmannes kaupungista tuhoutui maanjäristyksessä vuonna 1033 ja Saladin tuhosi sen vuonna 1187 estääkseen ristiretkeläisiä valtaamasta sitä uudelleen.[2] Kaupunki elpyi 1300-luvulla, mutta taantui jälleen osmanien valtakaudella.[3] Napoléon käytti kaupunkia tukikohtanaan sotaretkellään Palestiinassa vuonna 1798.[2]

Vuonna 1890 Ramlan asukasluku oli 9 611 ja heidän valtaosansa oli muslimeja. Kaupungissa oli myös merkittävä kristitty vähemmistö ja pieni juutalainen vähemmistö. Juutalaiset muuttivat pois Palestiinan levottomuuksien aikana vuonna 1936. Suuri osa kaupungin muista asukkaista pakeni Israelin itsenäisyyssodan aikana vuonna 1948.[3] Kaupungissa käytiin taisteluja israelilaisten ja Jordanian arabilegioonan välillä.[2] Saman vuoden marraskuussa kaupungin asukasluku oli vain 1 547. Kaupunkiin alkoi muuttaa suuria määriä juutalaisia siirtolaisia ja vuonna 1961 sen asukasluku oli jo 20 548. Asukasluvun kasvun myötä myös kaupungin rakennettu alue kasvoi huomattavasti. Toisen intifadan aikana vuonna 2000 paikallisia synagogia sytytettiin tuleen ja vastaavasti kaupungin moskeija yritettiin polttaa.[3]

Ramlan talouden kulmakivi on teollisuus. Teollisuus on hyötynyt kaupungin sijainnista suurten liikenneväylien varrella, minkä lisäksi lähellä on Ashdodin satama. Ramlan teollisuustuotteisiin lukeutuvat esimerkiksi sementti, moottorit, säilykkeet ja puutarvikkeet. Kaupungin asukkaiden ansiot ovat kuitenkin olleet alhaisemmat, kuin Israelissa keskimäärin.[3]

Vuoden 2018 lopussa Ramlan asukasluku oli 75 538.[4] Vuonna 2002 kaupungin asukasluku oli 62 800 ja heistä 80,5 % oli juutalaisia, 15,4 % muslimeja ja 4 % kristittyjä. Suuri osa kaupungin juutalaisista on maahanmuuttajia entisen Neuvostoliiton alueelta. Arabit ovat keskittyneet etenkin Ramlan vanhaankaupunkiin, joka on saanut lempinimen Ghetto.[3]

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ramla Wikimedia Commonsissa