Ramadin ensimmäinen taistelu

Ramadin kaupunki sijaitsee Anbarin maakunnassa Irakin niin sanotun sunnikolmion alueella, eli sen asukkaiden valtaosa on esimerkiksi maan eteläosien šiialaisesta väestöstä poiketen sunnalaisia. Alue oli tärkeää Saddam Husseinin kannatusaluetta ja Yhdysvaltojen miehitettyä Irakin Irakin sodan jälkeen Ramadista tuli yksi amerikkalaisvastaisen liikkeen keskuksista. Kaupungin turvallisuustilanne heikkeni nopeasti. Vastarintaliikkeet asensivat tienvarsipommeja ja toteuttivat väijytyksiä. Amerikkalaiset pyrkivät aluksi pitämään matalaa profiilia ja luovuttamaan vastuun kaupungin hallinnosta paikallisille irakilaisille, jotka joutuivat kuitenkin myös vastarintaliikkeiden kohteeksi. Tilanne kärjistyi maaliskuussa vuonna 2004, kun väkijoukko tappoi neljä amerikkalaista turvallisuusalan työntekijää Fallujan kaupungissa. Vastarintaliikkeiden toiminta amerikkalaisia vastaan kiihtyi Ramadissa samaan aikaan, kun amerikkalaisjoukot etenivät Fallujaan.[1]

6. huhtikuuta 2004 Ramadin turvallisuuden ylläpidosta vastasi 1. merijalkaväkidivisioonan 4. rykmentin 2. pataljoona. Merijalkaväki sai tiedustelutiedon, jonka mukaan joukko kapinallisia oli vallannut hallinnollisen rakennuksen ja merijalkaväki eteni kaupunkiin tukemaan paikallisia amerikkalaisille myötämielisiä irakilaisia rakennuksen jälleenvaltaamiseksi. Kaupunkiin etenevät amerikkalaiset väijytettiin useissa eri paikoissa, joista verisin oli kaupungin torilla. Kapinalliset olivat tuoneet erään rakennuksen katolle raskaan konekiväärin ja ottivat kiväärein ja singoin asemat muista rakennuksista. Amerikkalaiset saapuivat torille viiden ajoneuvon kolonnana, joista ensimmäisen raskas konekivääri tuhosi. Amerikkalaiset jäivät loukkuun ja vahvistusten saapuessa kapinalliset olivat jo vetäytyneet. Yhteenotossa kuoli kymmenen merijalkaväen sotilasta.[1]

Raskaat taistelut jatkuivat seuraavien päivien aikana. Merijalkaväki jäi edelleen kiinni kapinallisten väijytyksiin, mutta suuremmilta tappioilta vältyttiin. Samaan aikaan kapinallisille aiheutettiin huomattavia tappioita. Merijalkaväki alkoi lopulta suorittaa etsintöjä talo talolta, mikä johti useiden asekätköjen löytymiseen ja epäiltyjen kapinallisten pidätyksiin.[1]

Taistelujen loppuessa 10. huhtikuuta 16 merijalkaväen sotilasta oli kaatunut ja 25 haavoittunut. Kapinallisten tarkkoja tappioita ei tunneta. Joidenkin arvioiden mukaan noin 250 kapinallista sai surmansa ja satoja haavoittui. Kapinalliset osoittivat taistellun aikana kykenevänsä asettamaan taitavia väijytyksiä, käyttämään hyväkseen ympäristön suojaa ja suojatulta.[1]

Kapinallisten toiminnan kiihtyessä Ramadissa ja muualla Irakissa alettiin kyseenalaistaa amerikkalaisjoukkojen määrän riittävyys, sekä paikallisten amerikkalaisten puolelle voittamiseen tähdänneen politiikan toimivuus. Merijalkaväki voitti Ramadin taistelun, mutta kapinaliike ei sammunut kokonaan.[1]