Rakuunaeskadroona

Rakuunaeskadroona (lyh. RakEsk) oli Suomen maavoimien joukko-osastoon ja puolustushaarakouluun Maasotakouluun kuulunut perusyksikkö, joka koulutti varusmiehiä. Se vastasi myös Maasotakoulun ja Lappeenrannan varuskunnan tukitoiminnoista ja vaali rakuunoiden ja erityisesti Uudenmaan rakuunapataljoonan perinteitä.[2] Rakuunaeskadroonan kasarmi sijaitsi Rakuunamäellä Lappeenrannan Leirin kaupunginosassa.[3][4]

Rakuunaeskadroona

Rakuunaeskadroonan ja Rakuunasoittokunnan tunnus
Toiminnassa 1990–2016
Valtio  Suomi
Puolustushaarat maavoimat
Osa joukkoa Päällystöopisto (1990–1992)
Maanpuolustusopisto (1993–2001)
Maasotakoulu (2001–2016)
Tukikohta Lappeenrannan varuskunta
Värit keltainen
Marssi Suomalaisen ratsuväen marssi 30-vuotisessa sodassa[1]
Vuosipäivät 7. syyskuuta[1]

Koulutus

Rakuunaeskadroonassa astui palvelukseen noin 130 alokasta kahdesti vuodessa, ja heistä noin puolet oli kotoisin Etelä-Karjalasta. Palvelusaika oli pääsääntöisesti yhdeksän tai kaksitoista kuukautta.[2] Peruskoulutuskauden jälkeen Rakuunaeskadroonassa koulutettiin sotilaspoliiseja,[4][5] joiden lisäksi yksikössä palveli muun muassa kuljettajia, lääkintämiehiä ja muita huoltojoukkoja.[2][5]

Loppuvaiheessaan vuosina 2015–2016 Rakuunaeskadroona oli Haminassa sijaitsevien Jääkärikomppanian (jääkäri- ja kranaatinheitinkoulutus) ja Huoltokomppanian (huolto- ja tiedustelukoulutus) ohella yksi kolmesta Maasotakouluun kuuluvan Reserviupseerikoulun joukkotuotantoyksiköstä. Varusmiehen oli mahdollista hakeutua peruskoulutuskauden jälkeiseen koulutukseen mihin tahansa näistä yksiköistä.[4][5]

Rakuunoita Maasotakoulun marssiosastossa puolustusvoimain lippujuhlan päivän paraatissa Lappeenrannassa kesäkuussa 2014.

Rakuunaeskadroonassa palvelevien tunnusväri oli keltainen ja miehistön sotilasarvo sotamieheen rinnastettava rakuuna.[6][7] Tunnukset ja nimitykset olivat ennen kaikkea perinteellisiä, sillä varsinaisten rakuunoiden eli hevosin siirtyneiden ja jalan taistelleiden joukkojen koulutus Suomessa päättyi jo vuonna 1947.[8]

Historia
Pääartikkelit: Uudenmaan rakuunarykmentti, Ratsuväkiprikaati ja Uudenmaan rakuunapataljoona

Kun Uudenmaan rakuunapataljoona lakkautettiin itsenäisenä joukko-osastona vuoden 1989 lopussa, Lappeenrantaan jäi silloisen Päällystöopiston (vuosina 1993–2001 Maanpuolustusopisto) alaisuuteen kaksi eskadroonaa ja Rakuunasoittokunta. 1. Uudenmaan rakuunaeskadroona (Lippueskadroona) oli tästä lähtien Lappeenrannan ainoa varusmiesyksikkö. Alokkaita eskadroonassa ei kuitenkaan astunut palvelukseen, vaan rakuunat saivat peruskoulutuksensa Karjalan ja Savon Prikaateissa, joista he tulivat komennukselle Lappeenrantaan. 2. Uudenmaan rakuunaeskadroona (Kuolemaneskadroona) toimi kertausharjoitusyksikkönä.[9]

Vuodesta 2001 alkaen rakuunat kuuluivat Maasotakoulun alaisuuteen.[2] Alokaskoulutus Lappeenrannassa alkoi uudelleen vuonna 2007 Savon Prikaatin lakkauttamisen myötä.[10]

Haminassa toiminut joukko-osasto Reserviupseerikoulu liitettiin Maasotakoulun joukkoyksiköksi osana puolustusvoimauudistusta tammikuussa 2015. Maasotakoulun varusmieskoulutus keskitettiin RUK:hon, jonka alaisuuteen Rakuunaeskadroonakin hallinnollisesti liitettiin.[4] Rakuunaeskadroona oli määrä siirtää Haminaan vuonna 2018 kasarmien peruskorjauksen valmistuttua,[5] mutta maaliskuussa 2016 uutisoitiin, että yksikön toiminta lakkaa kokonaan vuoden lopussa.[11] Rakuunaeskadroonan viimeiset varusmiehet kotiutuivat 15. joulukuuta 2016. Yksikön lippu luovutettiin rakuunoiden perinnekomentajalle eli Maasotakoulun apulaisjohtajalle.[12] Varusmiehiä palvelee Lappeenrannassa jatkossa komennusmiehinä.[13]

Lähteet
  • Immonen, Olli: Lappeenrannan varuskuntahistoria. Lappeenranta: Karjalan Kirjapaino, 1992. ISBN 951-95990-5-3. Teoksen verkkoversio.

Viitteet
  1. Maasoturi 2015 Maasotakoulu. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 11.8.2015.
  2. Köngäs, Anu & Räätäri, Ansa: Maasotakoulun rakuunat – hakkaa päälle!. Maasoturi, 2011, 33. vsk, nro 2/2011, s. 19–20. Lappeenranta: Maasotakoulu. Artikkelin verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. Saarela, Matti: Kasarmit tulevat kaupan Etelä-Saimaa. 7.2.2013. Kaakon Viestintä. Arkistoitu 30.3.2016. Viitattu 3.1.2014.
  4. Jääkärikomppania, Kuljetuskomppania ja Rakuunaeskadroona Puolustusvoimat. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 8.1.2015.
  5. Koskela, Kai: Rakuunaeskadroona osaksi Reserviupseerikoulua – joukkotuotantokoulutus muutoksessa. Rukkilainen, 2014, nro 2/2014, s. 19. Hamina: Reserviupseerikoulu. Artikkelin verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
  6. Tunnusvärit Puolustusvoimat. Arkistoitu 3.1.2014. Viitattu 3.1.2014.
  7. Varusmiesten erilaisia palvelustehtäviä Maasotakoululla Puolustusvoimat. Arkistoitu 3.1.2014. Viitattu 3.1.2014.
  8. Immonen 1992, 340.
  9. Immonen 1992, 333–334.
  10. Värtö, Petteri: Alokkaat takaisin Rakuunamäelle Etelä-Saimaa. 15.11.2006. Kaakon Viestintä. Arkistoitu 30.3.2016. Viitattu 3.1.2014.
  11. Sallinen, Leena: Rakuunoiden koulutus Suomessa loppuu — Maasotakoululle rakuunaperinteiden vaaliminen on ”velvollisuus ja kunnia-asia” Etelä-Saimaa. 20.3.2016. Kaakon Viestintä. Viitattu 20.3.2016.
  12. Schönberg, Kalle: ”Hakkaa päälle” viimeisen kerran – rakuunoiden aikakausi päättyi Lappeenrannassa Yle Uutiset. 15.12.2016. Yleisradio. Viitattu 18.2.2017.
  13. Rakuunaeskadroona siirretään Haminaan Etelä-Saimaa. 4.2.2013. Kaakon Viestintä. Viitattu 3.1.2014.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.