Rakuuna (kasvi)

Rakuuna (Artemisia dracunculus syn. Artemisia dracunculoides), jota kutsutaan myös nimillä maustemaruna ja dragonia, on monivuotinen yrttikasvi, jonka käyttö nykyisellään rajoittuu lähes yksinomaan maustamiseen. Sitä viljellään ympäri maailmaa, erityisesti Ranskassa ja Italiassa (tieto viljelyaloista vuodelta 1992). Luonnonvaraisena rakuuna kasvaa Etelä-Venäjältä Siperian halki ulottuvalla vyöhykkeellä sekä Pohjois-Amerikassa.

Rakuuna
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Asterales
Heimo: Asterikasvit Asteraceae
Suku: Marunat Artemisia
Laji: dracunculus
Kaksiosainen nimi

Artemisia dracunculus
L.[1]
Katso myös

  Rakuuna (kasvi) Wikispeciesissä
  Rakuuna (kasvi) Commonsissa

Historiaa

Rakuunaa ei tavata laskea ikiaikaisten lääke- ja maustekasvien joukkoon, sillä se oli tuntematon rohto Antiikin kulttuureille. Kasvi tuotiin Eurooppaan Länsi-Aasiasta ristiretkien aikaan. Rakuunan käyttö oli 1500-luvulla yleistynyt Euroopassa aina Britteinsaaria myöten.

Rakuunan käyttö

Lääkekasvina

Rakuunan käyttö lääkekasvina on tätä nykyä lähes unohdettu, mutta aikanaan Keski-Euroopassa sen lehtiä ja versojen latvoja käytettiin edesauttamaan sydämen ja maksan toimintaa. Rudolf Steinerin oppien mukaan kasvin on sanottu auttavan myös nivelreumaan ja vesipöhöön. Viime vuosikymmeninä tehdyissä tutkimuksissa lääkitseville ominaisuuksille on löytynyt perusteitakin kasvin sisältämistä öljyistä. Rakuuna parantaa ruokahalua ja ruoansulatusta, laukaisee kouristuksia ja on antiseptinen rohto.

Maustekasvina

Rakuuna on olennainen osa etenkin ranskalaista ja armenialaista keittiötä. Se on osana klassisia Fines herbes- ja Bouquet garni -mausteseoksia. Koska rakuunassa on suolaisenomainen vivahde, sitä on suositeltu suolattoman ruokavalion lisäksi. Hienonnetulla rakuunalla maustetaan salaatteja ja munaruokia. Se sopii myös keittojen, kanan ja kalakastikkeiden mausteeksi. Béarnaisekastike on yksi maailman tunnetuimmista kastikkeista, jonka valmistuksessa käytetään rakuunaa[2].

Lajin kaksi muunnosta

Ranskalainen rakuuna

Ranskalainen rakuuna (Artemisia dracunculus var. sativa tai ’Sativa’) on yrtin kahdesta muunnoksesta tunnetumpi ja maultaan mainekkaampi. Sitä voidaan kasvattaa Suomessa monivuotisena, mutta venäläiseen rakuunaan verrattuna se on talvenarempi. Etenkin Keski- ja Pohjois-Suomessa on kasvin suojaaminen katteella suositeltavaa talveksi. Koska ranskalainen rakuuna ei tuota lainkaan siemeniä, sen lisääminen onnistuu ainoastaan kasvullisesti jakamalla tai pistokkaista juurruttamalla.[3]

Venäläinen rakuuna

Venäläinen rakuuna (Artemisia dracunculus var. cultivar tai ’Inodora’) on rakuunan heikkoaromisempi mutta satoisampi muunnos. Se voi kasvaa jopa 150 cm korkeaksi. Se siementää hyvin ja lisääntyy siten erinomaisesti.

Kirjallisuutta
  • Kranzdorf, H., Herbs and Spice of the World, Schiffler Publishing, Exton, Pennsylvania, 1983.

Lähteet
  1. ITIS
  2. Enemmän iloa puutarhasta, Oy Valitut Palat, Reader's Digest Ab,1981
  3. Raassina, Palmgren, Hujala: Yrttitarha 2000. Länsi-Pirkanmaan Koulutuskuntayhtymä, Osara. Viitattu 21.6.2009.

    Aiheesta muualla
    Yrtit ja mausteet
    Yrtit
    Muut maustekasvit
    Hedelmät:
    Siemenet:
    Juuret ja maavarsi:
    Kuori:
    Muut kasvinosat:
    Epäorgaaniset mausteet
    Maustesekoitukset
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.