Rakkauden korkea veisu (vuoden 1915 elokuva)

Kaksi ystävää, taiteilija Georgi ja muusikko Jevgeni ovat rakastuneet kauniiseen Jelenaan. Tämä valitsee Georgin ja Jevgeni lähtee ulkomaille. Jelena ja Georgi elävät neljä vuotta onnellisessa avioliitossa ja vaimostaan tauluja maalaavasta miehestä tulee kuuluisa taiteilija. Sitten Jevgeni palaa pariskunnan luokse ja rakastuu jälleen Jelenaan. Matkoillaan hän on oppinut ekoottisia taikakeinoja. Jevgeni juottaa ystävilleen taikajuomaa ja hurmaa Jelenan viulullaan soittamalla ”rakkauden korkealla veisulla”. Georgi nukahtaa, mutta Jelena nousee vuoteestaan, kävelee Jevgenin luokse puutarhaan ja antautuu tälle. Sama toistuu uudestaan yöstä toiseen.[3]

Jevgeni huomaa vähitellen muutoksia vaimonsa käytöksessä. Jelena on alkanut hakeutua yksinäisyyteen ja hänestä on tullut alakuloinen ja pelokas. Kerran Georgi herää yöllä eikä löydä vaimoaan viereltään. Samalla sisään astuu Jelena, jonka paita ja hiukset ovat sateesta märkiä. Georgi ryntää puutarhaan, jossa hän näkee huvimajalle johtavat jalanjäljet. Huvimajassa seisoo viulua soittava Jevgeni. Georgi palaa makuuhuoneeseen ja herättää painajaista nähneen Jelenan.[4]

Georgi kutsuu papin ripittämään Jelenaa. Pappi kertoo Jelenan joutuneen noituuden uhriksi. Georgi ymmärtää, kuka on noitunut hänen vaimonsa, mutta sillä välin Jevgeni on kadonnut. Sinä yönä Georgi odottaa vaimonsa vieressä, kunnes Jevgenin viulun sävelet kantautuvat puutarhasta. Jelena nousee vuoteesta ja lähtee kuin unissakävelijä kohti häntä odottavaa Jevgeniä. Raivostunut Georgi tappaa Jevgenin veitsellä, jolloin Jelena herää unestaan ja halaa onnellisena miestään.[5]

Rauha palaa perheeseen, ja Georgi onnistuu maalamaan loppuun vaimonsa innoittaman Pyhän Cecilian. Miehen ihastellessa teostaan Jelena istuu pianon ääreen ja alkaa kuin unessa soittaa Jevgenin ”rakkauden korkean veisun” säveltä...[6]

Aleksandr Hanžonkovin yhtiön tuottama Rakkauden korkea veisu perustuu Ivan Turgenevin kertomukseen (suomeksi Voittoisa rakkauden laulu[2]), jonka tapahtumat on siirretty 1500-luvun Italiasta nykyaikaan. Kertomukseen ihastunut Jevgeni Bauer halusi säilyttää sen juonen sekä Turgeneville epätavanomaisen salaperäisen ja intohimoisen ilmapiirin. Tapansa mukaan ohjaaja kiinnitti erityistä huomiota elokuvan lavastukseen ja pyrki löytämään siihen esteettisesti sopivat näyttelijät. Rakkauden korkea veisu oli Bauerin löydön Vera Holodnajan ensimmäinen pääosa, mutta se sai ensi-iltansa vasta näyttelijän läpimurroksi muodostuneen Taivaan tulen jälkeen.[8]

Rakkauden korkea veisu oli Venäjällä jopa Taivaan tulta suurempi menestys. Sen tunteellinen tarina ja näyttelijäsuoritukset herättivät yleisön keskuudessa valtavaa ihastusta.[9] Teatralnaja gazeta piti Vera Holodnajan tyyliä ”ulkoisena ja hidastempoisena poseeraamisena”,[2] mutta toisaalta esimerkiksi Aleksandr Vertinski ja elokuvatutkija Veniamin Višnevski ovat maininneet elokuvan näyttelijän uran parhaansa suorituksena[10].

”Kinomysterioksi” määritelty Rakkauden korkea veisu sai Suomen ensi-iltansa marraskuussa 1915 helsinkiläisessä Scala-elokuvateatterissa,[11] jossa sitä esitettiin kahden viikon ajan ”täysille huoneille”[12]. Dagens Pressin arvostelijan mukaan elokuva oli ”epäilemättä yksi kauneimmista meillä koskaan esitetyistä”,[13] ja sitä ylistettiin myös Hufvudstadsbladetissa ja Fyrenissä[14][15]. Lehtimiehille järjestetyssä ennakkonäytöksessä käyneen Uuden Suomettaren toimittajan mukaan Holodnajan esitys oli ”tässäkin filmissä aivan loistava”,[16] kun taas Tuulispäätä kiinnostivat enemmän elokuvassa nähdyt ”intialaiset fakiiritemput”[17].

• Prokofjeva, Je. V.: Vera Holodnaja: koroleva nemogo kino. Moskva: Vetše, 2013. ISBN 978-5-4444-1503-0. (venäjäksi)

• Rakkauden korkea veisu Internet Movie Databasessa. (englanniksi)