Rakel Liehu

Rakel Maria Liehu (o.s. Tuomi, s. 3. syyskuuta 1939 Nivala)[1] on suomalainen kirjailija.

Rakel Liehu
Rakel Liehu lokakuussa 2010.
Rakel Liehu lokakuussa 2010.
Henkilötiedot
Syntynyt3. syyskuuta 1939
Nivala
Kansalaisuus  Suomi
Kirjailija
Tuotannon kieliSuomi
Palkinnot

Kirjallisuuden valtionpalkinto 2008
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Liehu kirjoitti ylioppilaaksi Raudaskylän lukiosta vuonna 1958 ja valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi (suomen kieli ja kotimainen kirjallisuus) vuonna 1963.[2] [3] Hän toimi äidinkielen ja historian opettajana Raahen yhteislyseossa lukuvuoden 1963–1964.[4][5] Hänen vuonna 2003 julkaistu romaaninsa Helene, joka kertoo Helene Schjerfbeckin elämästä, nosti hänet Suomen eturivin kirjailijoiden joukkoon. Hän oli ehdokkaana Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon saajaksi vuonna 2005. Vuonna 2008 hän sai kirjallisuuden valtionpalkinnon. Liehun runoja on käännetty usealle kielelle. Ennen omia julkaisujaan hän suomensi useita kirjoja saksasta, ruotsista ja englannista Kirjaneliö- kustantamolle.[6] Rakel Liehun ensimmäinen puoliso oli rovasti Jouko Liehu (8.10.1936–24.9.2008)[7]. Heillä on kolme lasta, joista nuorin on filosofi ja kirjailija Heidi Liehu. Toinen puoliso on neurofysiologi, ylilääkäri Veikko Häkkinen.[8] [9]

Tuotanto

Romaanit
  • Seth Mattsonin tarina (1976)
  • Punainen ruukku (1980)
  • Helene (2003)
  • Valaanluiset koskettimet (2020)

Runot
  • Ihmisen murhe on yhteinen (1974)
  • Savikielellä minä ylistän (1975)
  • Valo, läheisyys (1977)
  • Runoja 1974–1977 (1978)
  • Liian lähellä, liian äkkiä (1982)
  • Gammayökkönen (1985)
  • Joki sepittää minulle (1987)
  • Sininen Lasarus (1990)
  • Kubisseja (1992)
  • Murehtimatta! smaragdinen (1993)
  • Readymade (1995)
  • Skorpionin sydän (1997)
  • Runot 1974–1997 (2002)
  • Bul bul (2007)
  • Älä vielä lähde (2010)
  • Cocoduu Cocodaa (2022)

Näytelmät
  • Mitä pimeämpi yö..., TV-elokuva Mathilda Wreden elämästä. Televisioteatteri 1991
  • Eeva. Näytelmä (yhd. Heidi Liehun kanssa). Teatteri Raivoisat Ruusut, kansainvälinen teatterifestivaali, Helsinki 1994

Muu tuotanto
  • Pullinen. Laila Pullisen veistoskielestä ja tiestä (1993)
  • Kubisseja (Käännös englanniksi, Penumbra Press 1999)
  • Sininen kala: välähdyksiä elämästä (Esseitä, 1999)
  • Helene (Käännökset ruotsiksi, Forum 2003, norjaksi, Gyldendal 2006 ja viroksi, NyNorden 2013)

Näytelmäsovitus
  • Seth Mattsonin tarina, dramatisointi ja käsikirjoitus Eija-Elina Bergholm, ohjaus Tuija-Maija Niskanen, Yle Televisioteatteri 1979[10]
  • Punainen ruukku, käsikirjoitus ja ohjaus Eija-Elina Bergholm, Yle Televivioteatteri 1985
  • Helene, näytelmäsovitus, Helena Kallio, teatteri Avoinet Ovet

Elokuvasovitus

Palkinnot
  • Tornion kaupungin taidepalkinto 1980
  • Lapin läänin taidepalkinto 1980
  • Suomen maakuntakirjailijoiden kirjallisuuspalkinto 1980
  • Kirkon kirjallisuuspalkinto 1986
  • Suuren Suomalaisen Kirjakerhon tunnustuspalkinto 1992
  • Valtion 5-vuotinen taiteilija apuraha 1988 ja 1992
  • Runeberg-palkinto 2004
  • Kiitos kirjasta -mitali 2004
  • Valtion taiteilijaeläke 2004
  • Suomen Leijonan ritarikunnan Pro Finlandia -mitali 2006
  • Kirjallisuuden valtionpalkinto 2008
  • WSOY:n kirjallisuussäätiön tunnustuspalkinto 2009

Lähteet
  1. Kuka kukin on 2007, Otava 2006.
  2. Liehu, Jouko & Liehu, Heidi: Päivieni loppuun asti. Kustannusosakeyhtiö Sphinx. Otava, Keuruu 2021. Jouko Liehun muistelmat Heidi Liehun viimeisteleminä ja täydentäminä.
  3. Liehu&Liehu s. 140, 141, 146, 195.
  4. Rakel Liehu WSOY. Viitattu 24.07.2013.
  5. Liehu&Liehu s. 196, 205, 213.
  6. Liehu&Liehu s. 265.
  7. Suomen teologit 1982, s. 299. Suomen Kirkon Pappisliitto.
  8. Kirjailija Rakel Liehulle Ristijärvi on lumoava paikka. Ristijarvi.fi 18.11.2021.
  9. ET-lehti 2/2023 (18.1.2023), sivut 8-14: Rakel Liehu & Veikko Häkkinen.
  10. Seth Mattsonin tarina (1979) Elonetissä.
  11. Antti J. Jokisen suurelokuva HELENE saa ensi-iltansa 17.1.2020 – traileri ja juliste nyt julki Nordisk Film Finland. 17.10.2019. nordiskfilm.fi. Viitattu 13.11.2019.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.