Rajajoen rautatieasema

Riihimäen ja Pietarin välinen rata oli valmistunut jo 1870 ja Terijoen pitäjän alueella toimi ennestään useita muita asemia, mutta Rajajoen rautatieaseman rakentaminen aloitettiin vasta ensimmäisen maailmansodan alla. Se tuli tarpeelliseksi, kun alueen pietarilaiset huvila-asukkaat joutuivat jäämään junasta 17 kilometriä Rajajoen jälkeen sijainneella Terijoen asemalla. Venäjän puolella oli pysäkki aivan rajan tuntumassa Valkeasaaressa, mutta Suomen suuriruhtinaskunnan tullivirkailijoiden toimipiste oli vasta Terijoella, josta matkustajat kulkivat vaunukyydeillä tai paikallisliikenteen junilla takaisin Rajajoen suuntaan.[1]

Sodan aikana keskeneräistä rakennusta käytettiin venäläisenä sotilassairaalana, kunnes se otettiin varsinaiseen käyttöönsä 1. joulukuuta 1917.[2] Rajajoen rautatieasema oli alun perin tarkoitettu Suomen suuriruhtinaskunnan ja Venäjän keisarikunnan väliseksi raja- ja tulliasemaksi, mikä selittää sen poikkeuksellisen suuren koon ja komean ulkonäön. Asema rakennettiin junaraiteiden väliin, jonne kulku tapahtui tunneleiden kautta.[3]

Suomen julistauduttua itsenäiseksi vain muutama päivä aseman käyttöönoton jälkeen Rajajoen rautatieasemasta tuli samalla Suomen ja Neuvosto-Venäjän välinen raja-asema. Valtakuntien välinen raja kulki keskellä Rajajokea noin puolen kilometrin päässä rautatieasemasta. Asemarakennuksessa pidettiin myös Suomen ja Neuvosto-Venäjän välisiä aseleponeuvotteluja, jotka lopulta johtivat Tarton rauhan solmimiseen joulukuussa 1920. Valtion rautateiden liikenne Pietariin päättyi Suomen sisällissodan aikana keväällä 1918. Venäläiset räjäyttivät Rajajoen yli johtaneen rautatiesillan rajakahakan yhteydessä kesäkuun alussa 1919. Se saatiin osittain liikennöitävään kuntoon vuonna 1921 ja uusi teräsrakenteinen silta valmistui 1925.[2][3][4] Sillan luona noin kilometrin päässä asemalta sijaitsi 1. kesäkuuta 1917 avattu Rajajoki raja -niminen liikennepaikka, jossa oli vahtitupa.[5]

1920–1930-luvuilla Rajajoki oli Karjalan kannaksen ainoa rajanylityspaikka ja liikenne asemalla muodostui vilkkaaksi. Rajajoen ja Viipurin välillä kulki useita päivittäisiä junavuoroja ja yksi kansainvälinen vuoro välitti liikennettä myös Neuvostoliiton puolelle. Rajan ylittävä tavaraliikenne oli myös vilkasta. Kaikki Suomen tai Neuvostoliiton puolelta tullut tavara siirtokuormattiin Rajajoella uusiin vaunuihin, ennen kuin matka pääsi jatkumaan. Maailmansotien välisenä aikana Rajajoen rautatieasemasta ja rajanylityspaikasta muodostui suosittu turistinähtävyys, jota vuosittain kävi katsomassa kymmeniä tuhansia ihmisiä.[2]

Asema kärsi pieniä vaurioita jo talvisodassa ja tuhoutui lopullisesti jatkosodan aikana.[1] Rauniot sijaitsevat nykyään aivan E18-tien ja Pietarin läntisen ohitustien risteyksen tuntumassa.[6]

• 
  Rajajoen asema osittain tuhoutuneena toisen maailmansodan aikana.
• 
  Venäläisiä sotilaita Rajajoen asemalla.
• 
  Aseman WC-tilojen jäänteitä vuonna 2006.

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Rajajoen rautatieasema Wikimedia Commonsissa