Raimo Pihl

Lauri Raimo Pihl (s. 28. lokakuuta 1949 Suodenniemi, Suomi) on ruotsalainen yleisurheilija, jonka lajeina olivat keihäänheitto ja kymmenottelu. Hänen uransa ajoittui 1970-luvun alkuun päättyen 1980-luvun alussa. Suurin menestys oli olympialaisten neljäs sija Montrealissa vuonna 1976.[1]

Raimo Pihl
Henkilötiedot
Syntynyt	28. lokakuuta 1949 Suodenniemi, Suomi
Kansalaisuus	Ruotsi
Ammatti	palomies, opettaja, yleisurheiluvalmentaja
Uran tiedot
Pituus	187 cm
Paino	90 kg
Laji	keihäänheittäjä kymmenottelija
Seura	Tullinge-Tumba FF (1966) Nynäshamns IF (1967-68) Bellevue IK (1969) Spårvägens IF (1970-77) IF Göta (1978-)
Kilpauran kesto	1959-1983
Valmentaja	Göte Augustsson Anders Borgström
Valmennettavat	Patrik Bodén
Saavutukset
Ennätykset	100 m 10,8 (1976) 400 m 47,97 (1976) 110 m aidat 14,95 (1975) pituus 7,15 (1974) korkeus 2,01 (1975) seiväs 4,40 (1976) kuula 15,73 (1976) kiekko 47,42 (1975) keihäs 88,52 (1979) kymmenottelu 8218 (1976)
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Raimo Pihl syntyi Suodenniemellä Pirkanmaan länsiosassa, ja perhe perhe asui aluksi Tampereella. Perhe muutti Ruotsiin vuonna 1953 Kungsängenin lähelle Örnäsiin, joka sijaitsee Tukholmasta länteen ja sen jälkeen Blötbergetiin Taalainmaalle. Perhe muutti senkin jälkeen useampia kertoja siten, että 17-vuotiaana Raimo Pihl asui Tukholman eteläpuolella Tullingessa, jossa hän aloitti yleisurheilun. Tähän aikaan hän oli siviilissä palomiehenä. Pihl saavutti pronssia Ruotsin mestaruuskisoissa 1969. Tämä nosti kiinnostusta tukholmalaisessa Spårvägens IF:ssä, jonka edustajat rekrytoivat hänet seuraan. Kaudella 1970 hän saikin ensimmäisen Ruotsin mestaruutensa keihäänheitossa.[2]

Pihl siirtyi syksyllä Yhdysvaltoihin Brigham Young-yliopistoon Salt Lake Cityyn Utahiin. Samanaikaisesti sinne tuli myös toinen ruotsalainen eli kuulantyöntäjä Anders Arrhenius.[2] Suomalaisurheilijoita yliopistossa samaan aikaan olivat kolmiloikkaaja Pertti Pousi, 400 metrin aituri Jaakko Tuominen ja korkeushyppääjä Aaro Alarotu. Pihl onnistui keväällä 1971 Yhdysvalloissa hyvin parhaan keihästuloksen ollessa 80,48.[3] Pihlille kävi kuitenkin kuten hieman aiemmin Yhdysvalloissa olleelle keihäsmiehelle eli Lennart Hedmarkille eli heittokäsi vioittui. Raimo Pihl toimi aivan samoin kuin Hedmark eli siirtyi kymmenottelijaksi. Muiden lajien valmentajina yliopistossa oli mm. 400 metrin aitajuoksun olympiamitalisti Ralph Mann, jonka tiukassa valmennuksessa Pihlin juoksunopeus kehittyi erinomaisesti niin, että kahden kuukauden tiukan harjoituksen jälkeen 400 metrin ennätys oli 48,9 eli parantunut aiemmasta viisi sekuntia. Korkeushypyn tulos parani samoihin aikoihin 1,75:stä 1,91:een.[2] Ensimmäinen menestys kymmenottelussa oli Yhdysvaltain yliopistojen mestaruus vuonna 1973 pistein 7782 ja 1975 pistein 8079.[4]

Pihl kilpaili kesäkausilla Euroopassa. Kesällä 1974 hän otti toisen keihäänheiton Ruotsin mestaruutensa tuloksella 84,76. Samana vuonna hän oli mukana kymmenottelussa Rooman EM-kisoissa 1974, mutta hän joutui keskeyttämään kahdeksan lajin jälkeen ennen seiväshyppyä. Hän oli ensimmäisen päivän jälkeen kuudentena. Vuoden 1975 Moniotteluiden Eurooppa-cupissa Ruotsi sijoittui joukkueena kolmanneksi. Tällöin Pihl yhdessä Hedmarkin kanssa oli keskeisiä ottelijoita Ruotsin pronssimenestyksessä.[5] Olympiavuonna 1976 Pihl oli parhaassa kunnossaan. Sitä kieli Ruotsin kymmenottelumestaruus ja keihäsmestaruus tuloksella 85,42. Montrealin olympialaisissa Pihl teki elämänsä sarjan loppusijoituksen ollessa neljäs pistein 8218 edellä ylivoimaisena mestarina Yhdysvaltain Bruce Jenner, hopealla Länsi-Saksan Guido Kratschmer ja pronssilla Neuvostoliittoa edustanut ukrainalainen Mykola Avilov.[6] Ainoastaan 110 metrin aidoissa tuli odotuksia heikompi tulos. Samassa kisassa toinen ruotsalainen Lennart Hedmark sijoittui myös hyvin eli kahdeksanneksi. Hedmark teki kisassa keihäässä yli metriä paremman tuloksen kuin Raimo Pihl, joka heitti tuloksen 77,34.[7] Syksyllä 1976 Pihl kilpaili vielä kaksi kymmenottelua, jonka jälkeen hän keskittyi yksinomaan keihäänheittoon heittokäden parannuttua.

Kauden 1978 suurin kilpailu olivat Prahan EM-kisat, joissa Pihl epäonnistui jääden keihäänheiton karsintoihin tuloksella 78,42. Myöhemmin Raimo Pihl paransi omaa ennätystään ja samalla Ruotsin ennätystä kesäkuussa 1979 lukemiin 88,50. Pian sen jälkeen Leif Lundmark heitti vielä paremmin 89,92. Pihlin syyskuussa 79 heittämä 88,52 ei siis enää ollut Ruotsin ennätys. Pihlin polvi jouduttiin operoimaan syksyllä, jonka jälkeen hän ei enää kyennyt samanlaisiin tuloksiin. Vuoden 1980 Moskovan olympialaiset jäivät näin väliin. Pihl yritti vielä paluuta vuoden 1981 kaudella. Parhaaksi tulokseksi polvileikkauksen jälkeen jäi vuoden 1983 tulos 85,16.[2]

Raimo Pihl nimettiin vuonna 1978 Ruotsin yleisurheilijoiden Hall of Fameen eli Stora Grabbariksi numerolla 304.[1]

Raimo Pihl muutti vuonna 1978 Karlstadiin ja toimi siellä liikunnanopettajana Nobellukiossa.[2] Lisäksi on toiminut ruotsalaisheittäjien valmentajana, joista kuuluisimpana Patrik Bodén.[8]